Suomi VS. Usa - Mitä tapoja on jäänyt päälle

Niinkuin otsikosta pystyykin päätellä niin luettelen teille hieman tapoja mitkä olen huomannut, että ovat jääneet mulle. Tämä on samalla jäljellä enää 2kk- postaus. Aloitetaanpa!

Varmaan monetkin muistaa, kun nuorena meillä oli aina avaimissa kaulanauha? Mä ainakin muistan. Pahimpina teinivuosinani en olisi varmaan sellaista koskaan enää kantanut. Toisin on nyt. Mun avaimissa killuu blingbling - kaulanauha. Ilman kaulanauhaa en voi enää olla edes! Se vaan helpottaa ihan hirveästi avainten löytämistä laukusta. Paljon helpompi myös jos et ota laukkua mukaan vaan pelkän lompakon, puhelimen ja avaimet. Ei enää hukkaan meneviä avaimia!!

Aivan ihanat vesimukit. Tai pulloksi niitä vois varmaan ennemminkin kutsua. Pullomukisyysteemi, jossa on pilli, mutta sen saa suljettua niin, että saat sen laitettua laukkuun. Ilman, että koko laukku on märkä! 

Instagram kuviin lyriikat. Mä en edes huomannut, että olen alkanut tätä tehdä ennenkuin mun kaveri siitä sanoi. Ennen vaikein osuus oli saada hyvä kuva. Nyt me etsitään kavereiden kanssa jopa monta tuntia sopivia lyriikoita kuville. Tietenkin emojeita käyttäen!

Mukana aina desinfiointipullo. Joka paikassa myydän ihanan söpöjä pikkupulloja. Mulla roikkuu yksi avaimissa ja yksi laukun pohjalla. Vaikka mä en ole mikään yökpöpöjäpakkodesinfioida- tyyppi niin silti laitan sitä käsiini aina vessasta tultuani ja koulusta tultuani.

Käsirasvat on mun elämä. Ainakin mun kädet ja jalat alkavat tuntumana pehmeiltä, kun rasvaan niitä helpostikin kolme kertaa päivässä. Antavat ihanan tuoksun ja iho tuntuu sileän pehmeältä. Tietty plussana, että rasvauksen jälkeen näytät ruskettuneemmalta ;)

Koulun säännöissähän on, että shortsit on tultava sormenpäiden alapuolelle. Urheilushortsit rokkaa! Ne tulee tarpeeksi alas ja on mukavat. Eikä edes näytä niin kauheilta jalassa mitä alkuun luulin. Mä oikeasti kauhustelin alkuun, että kuinka joku voi sellaisia käyttää. Ja kuka niitä nyt sitten melkein joka päivä käyttää, hups..

Lenkkarit ja karvatossut. Lisää asiota, joista sanoin ei ikinä. Nyt ne näyttää jopa aiak tyylikkäitä joiden outfittien kanssa. Tai sitten musta on tullut täysin tyylitön. O-ou. No ainakin hitsin mukavat, ja se on tärkeintä!!

Vain kansioita koulussa. Kukaan ei käytä vihkoa täällä, ei kukaan. Meillä on onneksi lokerot niin ei joudu kantamaan painavaa kansioita koko päivää. Kouluvarustukseen kuuluu siis käsilaukku ja kansio. Me näytetään ihan bisnesnaisilta täällä!

Miksi ihmeessä puhua päin naamaa, kun sulla on twitter. Kyllä kaikki draama täällä tapahtuu twitterin kautta. Twitterissä sä vihjaat sille ihmiselle sun tweetillä asioita. Sitten, kun se ihminen tajuaa, että sitää puhutaa niin on sota valmis. Hyvät naiset ja herrat, twitter on julistettu sotaan. Okei, mäkin olen sortunut pahasti twitteriin. Sanoisin sen olevan aika huono juttu, kun Suomessa ei olla vielä ylletty twitterin tasolle. Hauskaa mulle tässä on, että ne suomalaiset, jotka on mua alkanut seuraamaan olen estänyt. Mä kirjoitan twitteriin englanniksi kaikki ja en ole valmis siihen, että suomalaiset näkevät mun englantia.. :D

ONKO JOLLAIN MUULLA TÄLLÄISIÄ TAPOJA?

Elämäni pelottavin päivä [tornado]

En eläessäni uskonut , että joudun kokemaan niinkin kauhean asian kuin tornadon..  Me oltiin Breannan kanssa shoppailemassa kun hälytykset menee päälle ja meille huudetaan, että aletaan evakuoimaan ihmisiä turvaan pois ikkunoiden ja ovien luota. Lapset ja nuoret saivat etulyönti aseman turvallisuudessa. Meidät neuvottiin istumaan lavuaarin alle sanottiin suojattava pää erittäin hyvin tornado voi olla pahempi mitä näyttää.  Noin tunnin tai kahden päästä päästiin pois sieltä, mutta sanottiin, että ei kannata lähteä vielä ajamaan kotiin. About tunnin kuluttua lähdettiin ajamaan kotiin ja noin puolessa välissä alkoi järkyttävä salamointi ja rakeiden sato. Kuitenkin ehjinä päästiin kuin päästiin kotiin. Nyt voin olla vaan niin kiitollinen, että Suomessa näitä ei ole.

ole!!

Laiska köriläs

No huh, kun mun postaustahti on hidastunut. Jossain vaiheessa postasin joka päivä. Nyt postaan kerran viikossa. Meillä on ollut vaan niin kivat ilmat etten ole halunnut olla sisällä. Kotona olen muutenkin käynyt vain kääntymässä. Illalla olen vain palannut kotiin nukkumaan. Anyway mulle saapui tänään paketti Suomesta mun toisilta kummeilta, jossa oli mukana suomalaista karkkia ♥ Äh siis mitä mä mahdan taas selittää, eihän mulla oo ees asiaa muutakun et Chip oli todella idiootti tänään. Tultiin sarjaa, jossa on neljän laukan väli. Ekalle se oli tulossa tosi hyvin ja oli under control, mut sit jotain tapahtu. Muistaakseni se vain pomppasi ylös ilmaan ja ampasi ekalle pystylle ja eihän mulla sitten enään mitään kontrollia ollu ja se veteli tokan oksapystyn rytästen läpi. Siinä rytäkässä lensin satulasta sen pepun päälle ja en tiiä miten sain itseni satulaan, koska oikesti en edes istunut satulassa aluksi. Siinä se veteli komeita riemupukkeja kun mä yritin epätoivosesti sitä kiskoa käyntiin ja sainkin sen aitaan vasten pysäytettyä. Alkuun ei tuntunut missään kipua, kun varmaan pelästyin sen verran. Kuitenkin kipu alaselkään tuli heti kun pysäytin hevosen ja Shannon sanoi, että mun on tultava alas, että Sidney hyppää sillä nyt. Meillä oli onneksi joku terveydenhoitaja paikalla joka osasi mua auttaa, etten joudu hyperventilaation (ties miten toikin kuuluis sanoa). Ne, jotka mut tuntee niin tietää, kun joudun joko shokkiin ja kiputilaan alan henkittämään tosi nopeasti ja saatan pyörtyä. Otan siis liian vähän ilmaa ja puhallan liikaa ulos :D

mua odotetaan jo Suomeen, hih! ♥ 

Jotta postaus olisi vielä sekavampi niin jatketaan hullunkurisella tavalla hieman infoten asioista. Tänäänhän on aprillinpäivä ja vaikka kuinka monilla on postausta kuinka ne on huijannut kaikki. Mäkin olen tullut niin monta kertaa huijatuksi ettei tosikaan. Joka kerta menin vielä yhtä helposti huijaukseen.. Ja sitten tenniskausihan on ohi ensi viikolla ja perjantaina mulla piti olla mun vika turnaus, mutta nyt mun fysikaalisilla papereissa on jotain häikkää koulun puolella niin en pääse sinne turnaukseen. No ainakin jotain hyvää, niin toivottavasti ensi viikolla alan pääsemään koulusta jo 14:15!! Sitten olikohan tässä muuta? Ei kai, muutakun mun sali-into on edelleen ihan huipussa ja mua kiellettiin menemästä salille tänään ja huomenna. 

ONKO PAREMPI KIRJOITTAA VAIN SILLON, KUN ON OIKEASTI ASIAA, VAI ONKO TÄLLÄISET SEKAPOSTAUKSETKIN HYVIÄ?

kuulumisia jälleen

Mun pitäis olla nyt nukkumassa, mutta mulla ei ole muuten aikaa tänne päivittää kuin myöhään illalla (myöhään ja myöhään, kello on nyt 22:13). Mä en oo ihan varma mistä päivästä mun pitäis aloittaa. Muistini mukaan olen ainakin perjantaista teille kertonut jo. Lauantaista mulla ei ole mitään käryä, että mitä tein. Luultavasti katsoin läpi netflixiä ja tein autokoulu tehtäviä netissä. Salilta oli siis lepopäivä launtaina niin siksi oli oikeen laiskottelu päivä. Mitäköhän tein sunnuntaina? Ainiin lauantaina oltiin siis Breannan kanssa lapsenvahtina yön yli sen pikku veljelle. Katsottiin läpi yön Frozenia ja Grey's Anatomiaa, kun yritettiin pysyä hereille siihen saakka, että vahdittavat nukahtaa. Me ei kyllä tosin pysytty niin kauaa hereillä ja mentiinkin nukkumaan joskus kahden aikaa. Mä olin kyllä torkahdellut viimeisen tunnin verran viiden minuutin välein. Breanna tökki mua aina vähän väliä ja siksi mulla onkin mustelma reidessä, hah! Sunnuntai menikin aikalailla "nukkuessa". Vahdittavat tulivat herättämään meidän jo ennen yhtätoista. Onko musta tullut jo vanha, vai miksi tarvitsen nykyään niin paljon unta ?! Sunnuntaina, kun menin kotiin siinä kolmen aikaa niin nukuinkin sitten aina seitsemään asti ennenkuin oli aika syödä ja lähteä salille ja sitten pitikin mennä taas nukkumaan :D

Maanantaina olikin tyypillinen kiukkuenteemitään- maanantai. Breanna haki mut tennistreeneistä, jotka oli törkeen rankat (voitte vaan kuvitella, kun poltin puolessatoista tunnissa melkein 500kcal). Treenien jälkeen meidän oli tarkotus mennä ottamaan aurinkoa, mutta todettiin, että ollaan molemmat sen verran palaneita just nyt, että parempi jättää väliin. Suunnattiin siis kaupungille tekemään pikku ostoksia. Mulle ei lähtenyt mukaan kuin legginsit ja yksi paita tiistain "raskausmaha"-päivälle. Maanantaina sainkin ihanan yllätyksen. Sain paketin Suomesta ♥ Ihan hirveän monelta olin saanut shoppailurahaa tänne, jota todellakin tarvitaan ;) Kiitokset siis mummulle,Hannelelle ja Salosille. Pikkupaketin sain vielä äitiltä ja isiltä, jossa oli guess:in korvakorut! Ihanat kortitkin sai mun hymyn nousemaan ja ehkäpä muutamat kyyneleetkin vieremään. KIITOS ♥ 

Tänään sain kyllä kunnollisen jalkatreenin. Eka koulussa oli mun vuoro pitää tekomahaa koko päivän. Voin muuten sanoa, että kyllä sattui. Tiedämpähän, että en ihan heti lapsia halua, haha :D okei, en olisi niitä kyllä ihan heti hommannutkaan. Jos nyt odotan vielä ainakin sen viisi-kymmenen vuotta..  Koulupäivän jälkeen yritin epätoivoisesti saada jotain aikaan mun enkun esseestä varten joka pitäisi olla ylihuomenna valmis ja pitäisi olla 300sanaa. En kyllä tiiä miten onnistun saamaan sen valmiiksi.. Sitten pitäisi vielä tehdä powerpoint esitys siitä esseestä, ja se pitäisi olla perjantaihin mennessä valmis... Kuitenkin noi sain siinä vähän yli seitsemän tehtyä. Breanna tulikin siitä pian hakemaan mua salille. Tänään oli vuorossa jalkapäivä ja voin sanoa, että oli aivan törkee treeni! Mun oli oikeen pakko ottaa kuva mun sykemittarista salin jälkeen, jotta mulla on todiste, että mä oikeesti teen siellä jotain!

Nyt näihin tunnelmiin ja kuviin. Hyvää yötä!

pakahdun mä onnesta

Mä vielä eilen tai oikeastaan tänään valittelin kuinka surullinen olen, kun täytän 18 Jenkeissä. Mun tunteet kuitenkin selvenivät ravintolassa korttia lukiessa, jossa oli siis sanottu seuraavanlaisesti "Happy birthday, Kaisa! We're so happy to have you as a part of our family, and that we get to celebrate your special day. We hope your first day as an adult was a good one!". Tajusin tota lukiessani, että mähän itken onnesta enkä surusta. Oon koko ajan luullut olevani surullinen. Olen ehkä olettanut olevani surullinen, mutta todellisuudessa olen niin onnellinen, että itkettää.

Mä sain hienon suklaakakun kahdeksallatoista kynttilällä sekä mun lemppariravintolassa mun lempparitarjoilia lauloi mulle, kun istuin rodeo satulassa. Aivan ikimuistoinen ilta. Lahja oli mun mielestä ihana. Mun hostäiti ja isä oli teipannut 40kappaletta dollarin seteileitä yhteen ja laittanut nenäliinapakettiin. Eli kun nostin yhden rahan niin jono jatkui ja jatkui. Ihan kuin olisin ollut taikuri.

Ruuan jälkeen mentiin ostoskeskukselle (tämä toimi siis harhautuksena mulle seuraavaa yllätystä varten), josta ostin vihdoinkin kengät Promiin. Kuitenkin mun hostäiti kävi sinä aikana kotona kun mä seilailin ympäri ostoskeskusta etsimässä collegepaitaa ja korkkareita. Kotiin palatessa mua odotti ihana yllätys. Mun huone oli täynnä ilmapalloja - 18 ilmapalloa ja 18 syytä.

Mulla ei oikeasti vois yhtään parempaa hostperhettä olla. Nää on tehnyt niin paljon mun eteen. He myöskin tekevät kaikkensa, että en ole surullinen. Ikimuistoinen päivä ♥

Täysikäinen mä

Mä oon odottanut jo niin kauan täysikäisyyttä ja tänään (perjantai) se "vihdoin" koitti. Odotin tätä päivää kuin kuuta nousevaa, mutta loppujen lopuksi on saanut mussa tosi ristiriitäisia tunteita. Koko torstai päivän mun mielealat on vaihdellut iloisesti surulliseen. Loppujen lopuksi päätynyt itkuun. Oon nyt valvonutkin jo aivan liikaa. Tällä hetkellä hieman alakuloinen fiilis sattaa johtua mun väsymyksestä. Rankka viikko fyysistestikkin takana. Osottain myös henkisesti johtuen mun ystävien auto-onnettomuudesta mikä tapahtui eilen (kulkettajan käsi murtunut, pelkääjän paikalla olleen molemmat jalat ja oikea käsi murtunut). Yleisesti ottaen tulee varmaan, tai ainakin toivottavasti olemaan mukava päivä enkä murehdi asioita liikaa. Varsinkaan aja itseäni alakuloiseksi. Elikkä hyvää 18vuotias synttäriä mä!

sirkusta ja sun muuta

Voitais aloittaa ihan alkuviikosta eli maanantaista. Täällä vietettiin silloin St. Paddyn päivää. Yleensä tona päivänä ihmiset pukeutuvat vihreään ja suuntaavat baarin (yli 21vuotiaat siis). Jotkut menee sitten taas katsomaan paraatia. Me ei tosin tehty mitään mainitsemaani. Mun hostäitini vaan teki meille paljon vihreää ruokaa ja juomaa. Lapsiakin oli kevyet 6 kappaletta talossa.

 Ja sitten tänään käytiin paikallisessa sirkuksessa. Sieltä sain huimat yhden kuvan, koska oli niin pimeää siellä teltassa. Yleisesti ottaen se sirkus ei kyllä eronnut millään tavalla Suomessa olleista sirkuksista.

Ja joo tiiän, että mun blogin taso on laskenut ihan hirveästi. Nyt, kun täällä on ollut jo sen melkein 8kk niin asiat alkaa tuntuu tosi arkisilta. En osaa enää päättää mikä on jotain erillaista. Jotain mikä teitäkin kiinnostaisi. Tai ainakin miten mä asian kirjottaisin sen teille. Ihan hirveän vaikeaa. En osaa enää edes miettiä minne kannattaa kamera ottaa mukaan. Sitten vielä tää mitä mä teen tässä postauksessa. Pompin aiheesta toiseen enkä kirjoita samasta aiheesta tarpeeksi tarkasti. Kuitenkin mulla on tähän postaukseen yksi iloinen asia ennenkuin meen lukemaan huippu hyvää kirjaa (joka on englanniksi tällä kertaa ;)).

-5kg

Monet varmaan muistaa sen postauksen, jossa valitin mun painoani. Kyllä, juuri se postaus joka nousi blogin luetuimmaksi päivässä. Kuitenkin nyt oon saanut kunnon urheilukärpäsen ja alkanut liikkumaan entistä enemmän. Tämä tarkoittaa siis tennistä, ratsastusta ja 2h salilla joka päivä. Viikonloppuisin, kun ei ole tennistä niin menen juoksemaan 40minuutiksi niin saan saman kalorimäärän kulutettua, kuin pelaisin tennistä puolitoista tuntia! Kuukaudessa mulla onkin nyt tippunut 5kiloa ja nyt on vielä tiputettavaa se toiset 5kiloa niin olen mun lähtöpainossa. Reeniä horo reeniä!