KUULUMISIA JÄLLEEN

 Osa tekstistä kirjoitettu aikasemmin päivällä siksi hassut ajan kohdat!

Oon lueskellut nyt aika paljon blogeja tällä viikolla koulussa on kun eka six week eli tyhjä viikko periatteessa. Mitään ei oikeastaan tehdä ja perjantaina onkin halfday eli päästään aikasemmin ja jokainen tunti kestää vain 20minuuttia, joka on mun mielestä ihan hölmöä. Ennemmin kannattaisi pitää ne pari kokonaista tuntia kuin nuo lyhkäset tunnit, joista tuskin on mitään hyötyä, oikeesti. Nytkin mulla on meneillään Animal management tunti ja ei tehdä mitään, eiks nää vois pitää ennemmin vapaa tunteina, kun viettää koulussa tekemättä yhtään mitään.

Ihan tajutonta, että Suomessa on satanut räntää/lunta jo ja ihmiset sanoo, että on kylmä ja mä valitan aamuisin, että on kylmä, kun on 70 fahrenheit eli googlen mukaan 22 celsiusta ja joudun oikeesti vetämään takin sekä huivin kaulaan. Melko hassua ajatella niin, mutta totta se on. Mun hostisäkin sanoo melkein päivittäin, kun illalla meen siivoo Wespukan karsinan ja vedän housut ja takin päälle, että oikeestiko sä oot Suomesta, sieltä kylmästä maasta ja kuvittelette, että 25 on kuuma tai edes lämmin ja nyt jäädyn suurinpiirtein, kun on 20. Äkkiä sitä vain on tottunut tähän lämpöön. Ei se kauaa näköjään vienyt, että ajattelen, että 30 astetta on sopiva eikä tule edes kuuma!

Viikkokin on mennyt taas niin nopeasti. Koulussa mulla on niin kivoja aineita paitsi historia, että en edes huomaa, että olen taas bussissa menossa kotiin ja kotona en taas huomaakaan, että täytyy mennä suihkuun ja nukkumaan, kun kello tikittää yhtätoista. Ehkä huomenna mulla on aikaa kunnolla tehdä kaikkea. Ainakin Laceyn äiti tulee hakemaan meidät koulusta ja mennään Dentoniin ottamaan kynnet (jotka on liian halvat täällä) ja sitten mennään syömään ja muusta illasta en sitten tiedäkään. Lauantaina olisi tarkoitus mennä ratsastamaan naapuriin niiden muulia haha tulee varmasti hauskaa! Ja sunnuntaina on hostäidin lapsenlapsen synttärit. Sain myös tänään kuulla, että nämä kolme lasta ei ole mun hostisän lapsia, vaan mun hostisä on niiden isäpuoli, mutta on aina pitäneet häntä kuin oikeana isänä, kun hostäiti ja isä on ollut naimisissakin jo 30 vuotta.

Wespukka (huomaatteko uuden lempinimen) vuoltiin eilen ja kengittäjä sanoikin, että sen jalat näyttää nyt paremmalle kuin kuukausi sitten, joka tarkoittaa siis, että olen tehnyt jotain oikein, jes! Tänään Wes hiukan arkoi sen jalkoja, mutta ei ollut lämpimät eikä mitään niin päätin lähteä kentälle katsomaan miten se liikkuu vai ontuuko tai aristaako niitä kentällä ollessa vai vaan pihalla, mutta puhdas oli ja kävelin ja hiukan ravailin sen kanssa, eikä ollut turvotusta eikä ontunut milläänlailla, eli se taisi vaan yrittää luistaa töistä tai sitten jokin paikka oli hiukan jumissa, mutta aukesi liikkeessä.

Kiakin (varsa) edistyy hurjaa vauhtia, nyt saan harjattua sen jo kunnolla ilman, että se sinkoilee joka suuntaan ja kiinni saamisessa ei mene enään puolta tuntia. Pakko sanoa, että en oo varmaan koskaan käsitellyt noin vaikeaa varsaa! Ekat pari päivää, kun se erotettiin muista varsoista se pelkäsi jopa sitä, kun sen vesi astiaa täytti..

Alkuunhan hoidin vaan Wespukan, mutta yritän auttaa täällä nyt jonkun verran noiden muidenkin eläinten kanssa, kun ei mun hostäiti vaan kerkeä ja mulla on kuitenkin aikaa sekä jopa intoa varsoja kohtaan ja koiraa kohtaan, joka muuten pysyy jo keittiön ulkopuolella, kun me syödään. Tänään jouduin vain kerran sille sanomaan, että ei saa tulla ja hah ei tullut!