Kysy & Linkitä

Kaikille varmaan tuttu käytänkö eli tilaisuus linkittää blogisi, mutta ehtona on, että kysyt vähintään kaksi kysymystä, mutta tietysti pelkkiä kysymyksiäkin saa kysyä. Reilu viikon kuluttua valitsen sitten  blogien joukusta 5-10 mielestäni miellyttävää blogia ja teen niistä esittelyn sekä vastaan eri postauksessa kysymyksiin joko videolla tai tekstillä ja siihen sinä saat vaikuttaa, joten jätä samaan kommenttiin toivomuksesi. Muistathan linkittää blogisi http:// - muodossa. 

Eli sinulla on 10 päivää aikaa. En ota enää blogeja vastaan 7.2 jälkeen.

Pitää olla iloinen pienistä asioista

En tiiä miksi mulla on just nyt sellainen tosi iloinen olo, vaikka mun käsi huutaa hoosiannaa, kun jouduin "hevosonnettomuuteen". Tattoo sai siis vetopaniikin ja mun käsi oli narussa jumissa, mutta kuitenkin se ei nyt kuitenkaan ollut tän asian pointti.. Lähinnä se, mistä asioista saan olla onnelinen tällä hetkellä. Kuinka monta pientä asiaa oon tänään huomannut mitkä on saanut mulle hymyn huulille, kuten aamulla oli ihana herätä kahden koiran vierestä ja lapset tuli melkein heti aamupalan jälkeen lauleskeleen mun huoneeseen.

K

Mulla on niin unelma tilanne hevostenkin suhteen ja ihania ystäviä tallilla ympärillä, jotka ovat varmasti elinikäisiä mulle. Tänään pyöräilessä kotiin tallilta ja kuunnellessa hyvää musiikkia tajusin oman onnellisuuteni juuri nyt. Kavereita on, vaikka eivät kaikki asiat olekaan samallaista kuin Suomessa eikä heidän kanssaan vietetä niin paljoa aikaa, niin ei se mua haittaa. He osaavat silti piristää ja naurattaa mua aina. Mulla on huippu perheet niin Suomessa kuin täälläkin. Molemmat perheet kannustaa mua ja on mun tukena, eivät hauku tai jätä mua varjoon. Kaipaan kotiin, mutta samaan aikaan en tahtoisi jättää tätä elämää mitä mulla on täällä. Jos saisin yhden toiveen jättää niin se olisi, että saisin nämä molemmat elämät yhdessä, ei tarvitsisi luopua kummastakaan.

KUINKA MONI TEISTÄ JOSKUS HAVAHTUU KUINKA HYVIN ASIAT ON?

Ja nyt ton kommenttimyrskyn takia on kommenttivahvistus päällä, eli kaikki kommentit menevät mun kautta ennenkuin päätyvät nettiin ja jos koen ne epäsopiviksi blogiini niin en tule niitä julkaisemaan :)

Suomi vs. Usa - Liikenne

Siis luoja minkä sodan toi edellinen postaus sai aikaan, rauhottukaa hyvä ihmiset, ainakin sain hyvät naurut ;)

Suomessahan sä pääset kulkemaan joka paikkaan bussilla tai sitten pyörällä. Amerikassa sulla ei tule mielenkään ottaa pyörää ja lähteä jonnekin (ellei se sitten ole naapurustosi sisällä). Ihmiset eivät autoa ajaessa täällä katso missä menee ihmisiä ja niitä ei varota vaan ajetaan samaa vauhtia ohi. Toinen on, että täällä ei pääse minnekään bussilla. En ole koko aikanani täällä edes nähnyt bussia, ellei koulubussia lasketa. Koulubussitkin ovat melko erikoisia, ensinäkin ne ovat keltaisia ja matkat niiden kyydissä ei ole niin tasaista, eikä tunnu edes, että he noudattavat liikennesääntöjä.

Suomessahan koulubussit pysää myös muillekin pysäkeille eikä vain niille tietyille, kuten täällä. Itse esimerkiksi tällä hetkellä joudun kävelemään ihan tyhmästi. Bussi menee kotini ohi, mutta en saa jäädä siinä pois, koska säännöt. Bussikäytökseen liittyy myös muitankin sääntöjä, kuten puhelimen käyttö on ehdottomasti kiellettyä, edes musiikkia et saa bussin liikkuessa kuunnella, niin kauan, kun bussi ei liiku saat tehdä aivan mitä lystäät, myöskin hassu asia on, että busseissa on valvontakamerat, mitä ei suomalaisista busseista löydy, ainakaan kovinkaan monista!

Täällä on ainakin mun mielestäni on suurinpiirtein samat säännöt kuin Suomessa, mutta aivan joka paikassa on Stop-merkkejä. Mä en ole ainakaan nähnyt yhden yhtäkään kolmiota tai muuta merkkiä mitä Suomessa käytetään. Stop-merkki tosin toimii täällä mielestäni eri tavalla, kuin Suomessa. Suomessahan oikeelta tuleva saa tulla ensin, mutta täällä se on, että se joka on pysähtynyt ensin niin saa lähteä myös ensimmäisenä, make sense?

Ja täällähän käytetään MPH toisin, kuin Suomessa on KMH, eikä täällä tule niin helposti pysäytetyksi mitä Suomessa tulee. Se on enemmänkin laki kuin sääntö, että ajetaan aina vähän ylinopeutta, tosin tämä pätee Suomessakin, kun lähestulkoon jokainen ajaa sen 10km/h ylinopeutta, eikä siitä tule sakkoja tai sua ei pysäytetä.

Suurin ero täällä Suomeen verrrattuna on ehdottomasti se, että täällä saa kortin sun ollessasi 16-vuotias toisin kuin Suomessa sen saa vasta 18-vuotiaana, mutta mun mielestä se on huono vaihtoehto, että täällä saa niin nuorena kortin. Itse en usko nuorten olevan tarpeeksi valmiita 16-vuotiaina ajamaan autolla liikenteen seasssa, varsinkaan täällä, kun kukaan ei varo sua.

Mopoihin mä en edes ole törmännyt täällä paitsi kerran taisin sellaisin nähdä Dallasin suunnalla, mutta en enempää niitä ole nähnyt, joten en osaa sitten sanoa, että minkä ikäisenä saat mopoa ajaa Texasissa tai koko Yhdysvalloissa. Moottoripyöriä täällä näkee kyllä joka paikassa, suosiihan säät täällä ajamista läpi vuoden. Mitä nyt muutamaa päiväää lukuunottamatta :)

Täällä on tyyppillisesti isoja autoja ja kaikki autot, jotka mä olen nähnyt tai kuullut niin ovat automaattiautoja, sekä kaikilla pystyy vetämään hevosautoja, joka on aika oleellista varsinkin täällä maalla. Ylläolevassa kuvassa taustalla oleva valkoinen auto, joka on tosi tyyppilinen täällä päin. Jokaisella nuorella on tuontyylinen auto. "Normaalit" pikkuautot eivät yleensä tule kuuloonkaan, vaikka ne kuluttaa jopa vähemmän bensaa kuin nuo isot autot.

Kuinka monta traktoria luulette mun nähneen tämän kuuden kuukauden aikana? Aivan, tasan yhden. Tämä on mielestäni erittäin hämmästyttävä luku maalla. Jokaisella on hevosia, lehmiä tai sikoja niin eikö luulisisi, että traktoreita tai muita maatalouskoneita näkyisi paljon? - Ehhei. Kaikki tehdän autoilla, joista hetki sitten kerroinkin jo. Sen uskonkin olevan syy miksi jokaisesta taloudesta tälläinen auto löytyy.

Seuraavaksi taidan tehdä päivityksen tähän koulupostaukseen, kun kuitenkin niin moni asia vaihtui koulun vaihduttua. Palaillaan siis huomenna tai sunnuntaina, riipuen milloin pääsen poistumaan sängyn pohjalta!

MIKÄ OLISI SEURAAVA AIHE SARJAAN?

Mä en tykkää tästä päivästä

Mulla on nyt ahdistanut viimeisen kuukauden verran, joka ikinen keskiviikko ja en tiiä yhtään, että miksi näin on käynyt. Pahin ketutus on aina aamuisin ja näytänkin yleensä keskiviikkoisin aivan rättiväsyneeltä puljulta, paitsi tänään, kun yritin näyttää normaalilta, mutta turhaan.

Mulla oli siis mun lempparivaatteet päällä ja yllättävän iloisena käppäilin bussille päin kunnes istahdin penkille ja lähdettiin liikkeelle ja tsadam kahvit oli mun sylissä, valkoisella paidalla. No sain hyvän idean miten peitän tän, mun kansio, mitä kannan, joka paikkaan, joten mun kekseliäisyys sai mut paremmalle tuulelle, joka ei kauaa kestänyt, ekaan tuntiin asti. Tunti olisi pitänyt olla kiva, koska katottiin leffaa, mutta kun istahdin niin mun housut repesi, en kestä. Olin niin kiukkunen ja olisin vaan halunnut lähteä kotiin, mutta täällä ei ole niin helppoa vaan lähteä kotiin nukkumaan, kun ei saa olla kuin kolme päivää poissa koulusta lukukauden (semester) aikana, joten jatkoin koulupäivää erittäin kettuuntuneena, kunnes se sai multihuipentuman neljännen tunnin kohdalla, kun mun opettaja otti mun kännykän pois, kun katsoin kelloa,  siismitä?! Kysyin rohkeesti, että miksi otat sen, niin hän oli, että koulussa ei ole sallittua käyttää puhelinta. No, mutta mites sä tiiät millon kello soi?

Ja niin niistä treeneistä. En siis pelaa softballia, vaan tennistä, mutta enhän mä muistanut, että mun lukujärjestys muuttui ja "iloisesti" menin vanhan lukujärjestyksen mukaisesti, eikä kukaan edes mulla sanonut, että olen väärässä paikassa, paitsi yksi opettaja mulle asiasta mainitsi, kun koulua oli jäljellä kaksi minuuttia...

Kattokaa mitä mun kynsillekin kävi tänään. Heppa kävi ylikierroksilla ja kävi kuussa ja mulla jäi ohjat jumiin ja naps. Voin kertoa, että kyllä sattui ja ostostv:mäisesti voisin vielä sanoa, että ei tässä vielä kaikki. Oon vielä kipeä tän lisäksi. Toivottavasti ei kuume nouse niin ei tarvitse pelätä sitä flunssakierrettä, johon yksi on jopa kuollut Krumissa, mutta en silti usko, että mulle ihan niin käy, mutta katsotaan, että miten on aamulla, että uskallanko kouluun mennä vai enkö.

Kuinka moni tietää sen fiiliksen, kun haluisi kertoa jotain positiivistä, vaikka nyt blogiin, mutta ei keksi mitään sanottavaa? Mä nostan tänään kättä tähän asiaan. Ylläolevaa kuvaa katsoessani voin sanoa, että mä olin jopa ihan hyvässä kunnossa, toisin kuin nyt.. Mulle on tullut varmasti ainakin 4kiloa lisää ja hoen sitä itselleni, että ei se haittaa, kun kuitenkin Suomeen palatessani se lähtee melko helpollakin, kun jatkaa sitä elämää mihin jäi - terveellistä elämää. Terveellinen elämä on Amerikassa lähestulkoon mahdotonta, jopa salaatissa on vähintään 300kcal ja vaikka kuinka yritän päivittäin liikkua niin tuntuu, että painoa tulee vain lisää. Mä alan kohta taas häpeämään miltä mä näytän. Näin talvella se ei oikeastaan edes haittaa, kun kuitenkin paljon on vaatetta päällä ulkona sekä sisällä,  mutta kuukauden tai kahden päästä on lähestulkoon mahdotonta pitää esimerkikisä pitkähihaisia päällä. Mun äiti antoi silloin neuvon, että ei kannata limsoja pahemmin juoda, että ne lihottaa, mutta enhän mä juo limsaa täällä paljoa,  silloin vain kun mennään ravintolaan syömään, joka on näin keväisin aika harvinaista, kun kaikilla alkaa harrastukset ja juostaan paikasta a paikkaan b kauhealla kiireellä.. Mun negatiivinen päivä voisi loppua nyt tähän ja voisin iloita sitä, että olen selvinnyt hengissä melkein 6kuukautta ulkomailla yksinäni!

ps. hyvää synttäriä äiti!

Viikonloppu vietetty!

Perjantai meni perheen kesken katsoen elokuvia ja käytiin kirjastossakin hakemassa lisää elokuvia ja itse nappasin mukaani pari Twilightia ja muita elokuvia mitä en ole ennen nähny. Illalla yritin vielä tehdä mun enkun ainetta, johon pitäisi lukea yksi kirja, joka kylläkin luettiin koulussakin jo, mutta en tajua yhtään mitään tästä kirjasta! Niin paljon sellaisia sanoja mitä en yhtään ymmärrä ja, kun yritän sitä kääntäjän kanssa kääntää niin menee koko lause ihan pipariksi.. ärsyttävää..

Perjantaina mulla piti olla ekat softball treenitkin, mutta mun hosti oli unohtanut allekirjoittaa yhden lapun, mutta kuulin, että meillä olsii neljän tunnin treenit joka päivä koulun jälkeen ja mä en todellakaan jaksa niin paljon + siihen vielä joka päivä puntti koulupäivän aikana, joten taidan jättäytyä softballista, mutta löydettiin toinen joukkue kaupungista, jolla ei ole niin paljon treenejä joten mulla on hyvin aikaa harrastaa myöskin ratsastusta sekä viettää aikaa kavereiden kanssa, ainakin toivottavasti!

Lauantaina mulla menikin aivan koko päivä tallilla, kun piti valmistautua seuraavan päivän kisoihin ja ratsastaa toinenkin hevonen. No loppujen lopuksi päätettiin, että mun valmentaja hyppää kisoissa Fancyn, koska se on aivan liian vahva. Se sai mut kaulalle ihan tosta noin vaan ja mulla onkin kädet ihan rakoilla, kun se kiskoi mua aivan miten sattui ympäri kenttää. Ekan radan jälkeen valehtelematta me vedeltiin pukkirodeota kaksi kierrosta minä roikkuen ohjissa ja yrittäen saada päätä ylös, turha toivo. Mun valmentajat onneks saarsi koko hevosen ja saatiin se pysähtymään. Alla olevassa videossa ihan lopussa näkyy se kun se lähtee mua viemään kaula pitkällä alhaalla..


Ja Tattoolta puuttui kenkä joten sekin jäi kotiin eli mun oli tarkotus ratsastaa vain yksi koululuokka Fancyn kanssa (tultiin neljänneksi tässä luokassa), mutta sitten yhden hevosen kuski tippui Warm-up kierroksella niin mä hyppäsin kyytiin ja menin este- ja koululuokan ja otettiin voitto kotiin ja kyllä, en ollut edes koskaan ratsastanut tällä hevosella!

Jotain saattaa kiinnostaa, että miten täällä menee nää kisat? No ensinäkin nää on Hunter Jumpers kisat eli enemmänkin sellaista hiljaista menoa eikä ajalla ole mitään väliä. Jumpers kisat on enemmänkin sellaiset kuin Suomessa. No esteluokissa on aina kolme kierrosta, mutta jokainen kierros on erillainen. Eka kierros on ns. Warm-up eli ei ole oikestaan väliä miten ratsastat, ainut mikä merkitsee on, että miten hevonen liikkuu ja miten se hyppää. Ja sitten sulla on samallainen kierros, kuin Suomessa perusrata ainut, että tällä kierroksella katsotaan, että miten ratsastat tiet ja millainen tempo on. Ja seuraava kierros on vähän niinkuin uusinta, mutta ajalla ei silti ole väliä, sulla on vain rata, jossa sulla on lyhyempiä teitä ja sulta katsotaan, että miten osaat ratsastaa siististi lyhyet tiet ilman sellaista räiskimistä. Ja sitten sulla on sama rata, kuin ensimmäinen, mutta katsotaan vain  ratsastajan istuntaa. Esteluokkien jälkeen on koululuokat (sun kuuluu siis osallistua koulu-, että esteluokkiin). Ekana on flat work, jossa katsotaan ratsastajan istuntaa ja sen vaikutusta hevoseen ja sitten on under saddle, jolloin katsotaan hevosta, ja miten se liikkuu. Ja koululuokissa ei ole mitään "liikkeitä", siellä mennään kenttää ympäri ja tuomari huutaa, käynti, ravi tai laukka aina oman mielensä mukaan, ainut, että under saddle luokassa se ei saa käskeä sua ratsastamaan harjoitusravia, muuten se saa pyytää kaikkia askellajeja. Ja kun tuomari luulee tietävänsä miten kaikki liikkuu se pyytää ratsukkoja linjaan ja sut huudetaan järjestyksessä ekasta vikaan pois kentältä ja saat ruusukkeen samaan aikaan :)

Asiasta kukkaruukkuun kuinka moni teistä rakastaa Sushia? Mä ainakin rakastan sushia ja silloin, kun en saa sushia niin ylläolevassa kuvassa oleva herkku on aivan loistava korvike ♥ Mä taidan lähettää tota Suomeen niiiiiiin monta pakettia, tai tuun kuolemaan ilman tota, mutta nyt mun pitää yrittää saada kirjoitettua yksi enkun aine sekä tehtyä yksi malli koulua varten samalla herkutellen tuota herkkua!

Ja en tiiä miksi jotkut on tajunnut, että olisin täältä kesken tulossa, joten Hannele, ei hätää en oo tulossa täältä ihan hetkeen kotiin. 130 päivää on jäljellä vielä ;)

Vihdoin!

Eka ratsastin tänään normaalisti Fancyn, joka oli muuten aivan kauhea vasempaan kierrokseen, jonne se on yleensä tosi hyvä, mutta nyt se vei mua kuin märkää rättiä ja yritinkin saada mun valkun kyytiin saamaan sen läpi, kun mä en saanut sitä vasempaan vaikka rynkytettiin tunnin verran, mutta ei.. Onneksi Sydney ratsastaa sen huomenna!

No nyt sitten siihen mitä ootte odottanut, mulla on materiaalia!!! Kyseessä sama tamma jolla hyppäsin ekaa kertaa ja en sillä sen jälkeen mennyt, mutta se tarvi liikutusta ja Sydney päätti mua hypyttää sitten ja olin aivan kuollut! Jos mä oikein ymmärsin niin mulla olisi tarkoitus alkaa oikein treenaamaan tällä hevosella kohti kisoja, mutta en sillä nyt sunnuntaina vielä mene. Tai jos en tällä mene niin sitten, mulle etsitään toinen estehevonen, jolla mäkin opin jotain! ja oppimista tarviinkin, kun katsoo mun istuntaa, en tiiä mitä on taas tapahtunut, kun painostan mun istunnalla taas noin paljon..
Mä en enää tiiä miten saan mun ajan sovitettua, kun mulla alkaa softball treenit ja ne kestää viiteen saakka ja kuudelta tulee pimeää ja meillä ei ole kentällä valoja ja mun tarvis ainakin yksi hevonen ratsastaa aina päivässä ja nyt kun olen pyrkimässä Varsity tiimiin ja siihen pitää olla oikeesti omistaunut, ja haluankin omistautua myöskin softballille, mutta myös ratsastukseen. Maaliskuun jälkeen tämä ei ole ongelma, kun valoa riittää yhdeksään saakka niin kerkeän tekemään kaiken.. Multa on loppunut idea kesken tän ongelman suhteen!

ja äidille vielä todiste, että huone on siisti ;)

Huomenna alkaa siis stressi ajasta, kun on ekat softball treeni, kuulumisiin!

mä oon liian kiireinen

kenen muun huone näyttää tälle?

entäpä vaatekomero?

Mä oon vaan ollu niin kiireinen niin aamulla ennen koulua, koska meillä menee bussit ihan tyhmästi ja joudun lähtemään tuntia aikaisemmin kouluun ja olemaan siellä tunti ennen kuin koulu alkaa ja mulla ei riitä jaksamusta herätä tarpeeksi aikaisin, että mulla olisi aikaa suunnitella vaatetusta, lähinnä aamuisin käy niin, että revin kaikki ulos ja yritän pukea jotain päälle ja sama kiire jatkuu koulun jälkeenkin niin huone pääsi repsahtamaan, mutta otin tänään niska kiinni ja kiillotin huoneen taas lattiasta kattoon. Koulun jälkeen on tämä tyhmä bussisysteemi taas ja joudun koululla odottamaan melkein tunnin, kunnes bussit tulee vaikka autolla mentäessä olisin oikeesti parissa minuutissa kotona.. Mä niin odotan, että mun kaveri saa sen auton huollettua, en kestä enää näitä koulubusseja!

En oo sit hetkeen treenannut näin ahkerasti kisoja kohti kuin tällä hetkellä ja mulla on niin hyvä tsemppi vaikka eihän me lähdetä kummankaan hevosen kanssa voittoa hakemaan, lähinnä vain, että hevoset saavat rutiinia ja saadaan edes kaikki radat läpi ja tavoitteena on vielä, että mäkin pysyn vielä hengissä. Eikä olekin tosi realistiset tavoitteet? Toivottavasti vielä onnistutaan, luokat on onneksi helpot niin ei tule niistä ainakaan ongelma. Fancy saattaa olla se ongelma enemmänkin, Tattoo käyttäytyy varmasti melko mallikelposesti! Tänään meni hyppyreenitkin niin hyvin tosin en hypännyt Fancyllä enkä Tattoolla enkä vissin hyppääkään niillä ennen kisoja, eli meen kylmiltään testaamaan ja jos jaksan neljän radan jälkeen vielä niin ymmärtääkseeni hyppään mun valkun kasvatilla jonkun vähän isomman radan, että mäkin saan enemmän kokemusta isommista luokista :)

Tattoo, ehkä maailman edustavin kuva, mutta näätte ainakin minkänäköinen hevonen on kyseessä!

Pakko sanoa, että olen niin otettu, kun tallilla mun valkut yrittää saada mua kaikin keinoin jäämään edes kesäksi ja suunnittelee suurinpiirtein mulle jo taloa tähän tontille. Jäisin kyllä enemmän kuin mielelläni meidän talliporukan joukkoon, mutta äiti ja isi haluu mut varmaan kotiin siinä kesäkuussa enkä kyllä tiiä, että miten ne säännötkään menee ja ei senpuolee en halua missata juhannusta ja sanoinkin näille, että en haluu missata juhannusta ja nää vastas mulle vaa, että kyllä me sulle festarit tänne järjestetään ja biletetään läpi viikon :D Saa nähdä kuinka paljon itken, kun täältä joudun joskus lähtemään. Näin jälkekäteen mietittynä, olisi varmaan pitänyt jäädä Sangeriin niin en olisi tavannut näitä ihmisiä Krumista niin mun lähtö voisi olla edes hieman helpompaa, kun nyt jo mua ahdistaa ajatus, että mun pitää jossain vaiheessa lähteä takaisin, enkä näe enää samoja kasvoja, joita olen tottunut katsomaan joka päivä.. Elämä on vaan joskus rankkaa ja elämässä on aivan liikaa valintoja, mutta se on satavarmaa, että tämä ei ole viimeinen kerta, kun tähän kylään saavun, sen mä tuun lupaamaan. Ties vaikka lukion jälkeen tulisin tänne töihin näiden kanssa, who knows?

Oon niin hukassa

Oon ollut oikein blogivapaalla melkein viikon verran mun  koneen ollessasi totaallisesti pois käytöstä, mutta nyt sain tän toimimaan ja onnistun jopa kirjoittamaankin jotain, tosin harvinaisen hidasta touhua tämä on, mutta kuitenkin voisn ehkä palata viikon verran taaksepäin, kun aloitin uuden koulun paikallisessa koulussa. Mulla alkoi koulu tosi hyvin ja sainkin heti kavereita ekana päivänä. Ehkä joskus onnistuisin saamaan vaikka kuvan meidän koko jengistä yhdessä, let see..

Kouluhan on nyt melko erillaista ja paljon vaikeampaa kuin se oli entisessä koulussani. Täällä meillä ei esimerkiksi ole tietokoneita ja puhelimien käyttö on vain sallittua tuntien alussa viisi minuuttia sekä aamulla ennen koulun alkua koulun tiloissa sekä lounaanlla - muuten kamerat valvovat puhelimen käyttäjiä ja jos puhelinta käytät koulun käytävällä se otetaan sulta pois ja joudut koulun jälkeen maksamaan $15. Mutta pidän silti tästä koulusta huomattavasti enemmän ja koulupäivä meneekin paljon nopeammin ja mikä parasta meillä on toinenkin vaihtari koulussa, jolla on sama historiantunti mun kanssa. On ihan mahtavaa, kun nyt on joku jolle puhua näistä vaihtaritunteista, jotka ovat viimeisen viikon aikana ollut erittäin pinnassa ehkä eniten siitä syystä, että yksi mun kavereista,joka myöskin saman järjestön kautta vaihdossa niin on lähdössä kotiin viikon tai kahden kuluessa, hän on jo kolmas, joka on lähtenyt meidän porukasta takaisin Suomeen ja pelkään, että mulle tulee samallainen tunne, että on vain pakko päästä kotiin... Tääkin ajattelu voi myös johtua tästä mun syysmasennuksesta, kun täälläkin on nyt ollut tosi surkeat keli - vettä satanut ja ollut tosi kylmä, jonka takia en esimerkiksi päässyt tallille koko viikkona, sillä pidettiin talli suljettuna, jotta putket eivät jäädy.






















Tää postaus on nyt kyllä sellaista sönkkäystä, mutta niin oli mun viikonloppukin! Olin mun kaverin kanssa melkein koko viikonlopun, ainoastaan pe-la yön ja aamun vietin kotona, ja me jouduttiin ihasta draman kohteeksi ja voi luoja, tuli ihan mieleen perus teinileffat täältä päin maailmaa. Nää oikeesti riitelee sillä kissatappelu tyylillä, ainakin suurinpiirtein ja aivan pikkuasioista, tämä riita osottautuikin jopa niin isoksi, että ei haluttu hänen enää istuvan meidän pöydässä lounaalla ja oltiin jopa suunniteltu mitä tullaan hänelle sanomaan, kun hän saapuu kouluun, mutta hän ei tullut edes kouluun tänään..  Saa nähdä millaisen reaktion meidän pöytä saa huomenna, odotan jopa innolla asiaa :D

No entä miten hevoset? Molemmat vietti viikon verran vapaata ja Ink sai uudet popot jalkaan ja Fancy oli seonnut normaaliin tapaan, kun ei ollut saanut tarpeeksi huomiota. Kävin tänään molemmat liikuttamassa, mutta päätin, että selkään en kiipeä, kun tiesin niiden olevan räjähdysherkkiä atomipommeja ja onneksi en kiivennyt. Molemmat rallittelivat sellaista tahtia - Fancy liinassa ja Ink pyörötarhassa. Ink tarvii tosiaankin saada liikutusta, kun enhän mä meinannut saada sitä kiinni, se vain juoksi ja juoksi kunnes tein saarsin sen ja sain sen kiinni! Huomenna mulla on erittäin kiireinen päivä, joten voi olla, että toinen juoksee taas liinassa ja toisen ratsastan pikaisesti. Ja keskiviikkona mun olis tarkotus hypätä kaksi hevosta, joista en tiedä vielä mitään. Odotan innolla!

Lauantaina meille saapui tälläinen riiviö, Indi. Kauhee termiitti ja ylivilkas koira, joka ei oikeesti pysy paikallaan sekuntiakaan, paitsi jos se näkee ruokaa.. Indy on mun tietääkseni 3- vuotias Italiaano, joka on myöskin Rescue- koira, kun Lilykin. Mun nukkumista vaan vähän haittaa nyt, kun tuli yksi unikaveri lisää, ainakaan ei tule kylmä! KUINKA MONI ARVAA MISTÄ NIMI INDY TULEE?

No huhhu mikä teksi tästä tuli taas aikaseksi, mutta ehkä kuitenkin kaikki pääsivät kärryillä mitä on tapahtunut viimeisen viikon aikana, ps. myöskin mun tukka on saanut uutta väriä lauantai aamulla. MIKÄ LUULETTE VÄRIN OLEVAN?

Kuka voisi kellot seisauttaa

2 0 . 0 8 . 2 0 1 3

O v e n     k i i n n i     l a i t a n     j a     k a t s o n     e t e i s e e n,
     n a u l a k k o     s i n n e     y k s i n      j ä ä.   
  L a u k k u     k a i n a l o s s a     h y p p ä ä n     a a m u u n      r u u h k a i s e e n,       
e n         v a s t a a n  t u l i j o i s  t a      t u n n e      y h t ä k ä ä n

Takana vaihto-vuotta on nyt viisi kuukautta ja jäljellä tasan viisi kuukautta. Helpolla en ole päässyt. Itku, verta ja hikeä on valutettu, mutta uskon kaiken olevan sen arvoista. Tässä ajassa olen oppinut niin monia asioita ja kokenut sellaisia asioita, joita en tule koskaan elämässäni kokemaan uudelleen. Vaihto-oppilaana opit uusia asioita ja halusinkin tuoda julki teille asioita, joita minä olen oppinut näiden viiden kuukauden aikana.

• Miten ilmaista tunteet, etteivät ihmiset luule sua tylyksi
• Kuinka hoitaa asioita yksin ( ainakin lähes tulkoon, apu on kuitenkin aina apuna)
• Miettiä hieman rahan käyttöä
• Osata hillitä tunteitasi, enemmänkin miten hillitä itkuasi
• Maksaa laskut itse
• Hoitaa erinnäköisiä papereita itseksesi samalla kiroen kuinka vaikeaa se on
• Hoitaa kouluasiasi ilman, että sua panostetaan ja muistutetaan koko ajan
• Arvostaa mitä sulla on Suomessa ja kuinka hyvin meillä on asiat 
• Hallita sun ikävääsi
• Miten luoda uusia ystävyyssuhteita
• Oppia uutta kieltä aina paremmaksi ja paremmaksi
• Löytää itsesi uudessa koulussa oikeisiin luokkiin........
• Uskallusta ilmaista itseäsi, jonka johdosta uskallat käyttää kieltä
• Saada paremman itsevarmuuden (kirjotetaaks se ees noin?)
• Miten ylipäätään hoitaa asioita ilman apua

Ja ehkä kaikkein tärkein, ainakin mulle, kasvaa ihmisenä. Sitä ei uskokaan miten paljon täällä ollessaan miettii elämää ja kuinka lapsellinen on oikeasti ollut. Ootko koskaan miettinyt mitä suustasi päästät? Oletko ikinä ajatellut, että kuinka monta anteeksipyyntöä olet velkaa jollekin? Kuinka monta kertaa olet kohdellut vanhempiasi väärin tai ollut välittämättä heidän mielipiteistään, koska ne ovat kuulostaneet tyhmiltä ja aivan turhilta? Kuinka moni on laiminlyönyt koulua, kun on ajatellut, että se on ihan turhaa tai sitten ollut vain liian laiska? Mä alan oikeasti tajuta miten tätä elämää eletään ja kuinka voin ehkä jopa pärjätä tässä elämässä ilman, että joku toinen joutuu pahan kohteeksi.

 0 8 . 0 6 . 2 0 1 4

K u k a     v o i s i     k e l l o t     s e i s a u t t a a
j a     a j a n     p y s ä y t t ä ä
k u n     m a a i l m a     l a i n a a     k a i k k e i n      k a u n e i n t a a n
K u k a     v o i s i     k e l l o t     s e i s a u t t a a
j a     a j a n     p y s ä y t t ä ä
k u n     m a a i l m a     a n t a a     k a i k k e i n     p a r a s t a a n

ps. postaus kirjoitettu aikasemmin, jolloin oli vielä koulun kone mulla, onnistuin jotenkin julkaisemana tän mun kännykällä, hyvä mä! Yritän saada tehtyä jotain mun omalle koneelleni, jotta voin taas jatkaa postailua. Malttakaa siihen asti, tai sitten miltä kuulostaisi kysymyspostau tähän kohtaan, kun kuitenkin tulee hetkeksi hiljaista?

Onnea mä...

... Olet selvinnyt tasan puoleen väliin vaihto-vuotta ja selvinnyt vielä uudesta koulutakin melko hyvin! Pidempää postausta tulossa kun saan tietokoneeni toimimaan. 

Meidän koira, Lily

Nyt odotellessa uutta Italian vinttikoiraa, joka pitäis saapua ensiviikon puolella niin ajattelin esitellä meidän toisen Italian vinttikoiran, tai oikeastaan se on Whippet, mutta jostain syystä sillä on Italian vinttikoiran paperit, joilla se on myös kilpaillut. Sitä en tiedä, että missä lajissa se on kilpaillut, sen se on kuitenkin tehnyt ennen tähän perheeseen tuloa.

Lily on tullut tähän perheeseen jo vuotiaan tai kaksi ikäisenä ja nyt Lilyllä on jo ikää kunnioittavat 9-vuotta, mutta ikä ei neitiä vielä paina. Tälle rodulle on kuitenkin tyypillistä, että ne on aktiivisia, eivätkä osaa olla paikallaan. Muuta en oikeastaan kyseisestä rodusta tiedä, muttakun olen niitä aina inhonnut, mutta vaikka Lily onkin ehkä rumin näkemäni koira, niin on se muuttanu käsitystäni kyseistä rodusta. Tottakai se voi olla yksilöllistäkin.

Lily on hirmu hyvä lasten kanssa, ainoana huonona puolena sanoisin sen, että se innostuu ihan hirveästi, kun saavumme kotiin ja sen takia saattaa kumota toisen tai molemmat kaksosista, mutta ei se sitäkään tahallaan tee.

Tämä otus on oikea vilukissa, jonka takia se nukkuukin mun sängyssä yöt  tai ainakin jossain vaiheessa se siirtyy aina omasta pedistään mun sänkyyni nukkumaan, tietysti peiton alle vallaten koko peiton ja sängyn, joten mulle jää vain pieni kaista sänkyä aina jäljelle ja hyvällä tuurilla saatan saada hieman peittoa. Tyynyä se ei onneksi varasta, toisin kuin mun kissani Suomessa.

LÖYTYYKÖ MUILTA KYSEISTÄ ROTUA?

@Dallas

Mä oon niin kuollut ettei ole tosikaan. Päätin siis lähteä Dallasiin mukaan, koska mulla oli jotenkin sellainen olo, että sinne on mentävä, kun koko muukin perhe sinne matkasi, mutta päivä olikin pidempi mitä sen odotin olevan. Liikkeelle suuntasimme puoli yhdeltätöistä ja kotona oltiin illallisaikaa eli kuuden maissa. Koko päivän kävelleen voin kertoa, että olen päivän treenin tehnyt, ei tarvinnut lenkille lähteä enää!

Jonkun verran kuvia napsin sieltä akvaariosta (?), mutta mua ärsytti tosi paljon, kun joutui lasin läpi ottamaan kuvat, tietenkin, mutta, kun heijastui tosi paljon siksi monet kuvat meni piloille ja ne kuvat tulevat jäämään vain mun koneelleni.

Tuolta mentiin yhteen ostoskeskukseen Dallasissa, josta itse kävelin ulos pelkkien postikorttien kanssa, hyvä mä. No ei mulla olis ollu varmaan varaa mihinkään asiaan siinä ostoskeskuksessa. Kyseinen ostoskeskus olikin sellainen hienommille ja rikkaille ihmisille tarkoitettu ja sen huomasi kyllä niistä ihmisistä, jotka siellä kävelivät. Vähän erinäköisiä ihmisiä kuin Dentonin ostoskeskuksessa.. :D

Nyt yritän saada vihdoin kaikki kortit kirjoitettua, jotta saan ne lähetettyä, niidenhän piti olla joulukortteja... oho.

Koulutkin alkaa täällä tiistaina ja mä olen aivan paniikin vallassa, kun menen kuitenkin uuteen kouluun enkä tunne sieltä ketään! Milloin teillä alkaa Suomessa koulut? Vai onko ne alkaneet jo?

kiva perjantai

Mulla on ollut tänään ihan huippu kiva päivä ja tosi onnistunut tai ainakin melkein tosi onnistunut. Lähettiin heti aamusta Dentoniin ja hostsisaruksien piti mennä johonkin harrastukseen ja mun parturiin värjäämäät tukkaa, mutta pari mutkaa tuli matkaan ja siskot ei päässyt sinne enkä mä parturiin eli sali oli suljettu ja mun parturi ihan täynnä torstaihin asti! No mentiin kuitenkin Dentoniin Target  nimiseen tavarataloon. Target on vähän niinkuin halpahalli, uskoisin. Ostin vihdoinkin pitkän hakemisen jälkeen itselle pipon ja sormikkaat, kun uskokaa tai älkää pipo on aika kätevä, kun menee aamulla tallille tai sitten huonona hiuspäivänä tai jos ollaan vaan kotona eikä viitsi hiuksia pestä sen takia, että on vaan kotona niin onnistuu likaisten hiusten piilotus aika hyvin. Mä oon tunnetusti niin laiska ostamaan uusia alusvaatteita, kun onnistun aina kaikki hukkaamaan pesun yhteydessä, ainakin kaikki sukat niin sopivasti sattui hyviä joulun jälkeisiä tarjouksia, että sain alusvaate hyllyä vihdoin edes hiukan täytettyä! Ainiin ostin mä vihonkin kouluun, joka on mahdottoman ihanan värinen, jos jaksais piristää mua jatkamaan opiskelua Krumissakin!

Dentonista palattua lähin tallille ja oli tarkotus ratsastaa vaan Fancy ja mennä kotiin, mutta tallille oli tullut uusi hevonen ja koutsi halus mun kokeilevan sitä ihan ekana. Tosi lihasköyhä hevonen, mutta vissiin tehty jonkun verran silti, ainakin laukkahevonen se on joskus elämässään ollut, mutta liian lyhyt laukka tai jotain, jos oikein ymmärsi. Fancy oli tänään aika ok, huomasin, että oli väsynyt eilisestä, kun tein hikitreenin, kun se alotti sen kiukuttelun niin en halunnut päästää sitä vähällä, no kuitenkin nyt saan ratsastaa siis kahta hevosta niin usein, kun tahdon tai haluan.

Pakko myöntää, että olin pettynyt anonyymikommentoihin nyt jo. Tasan yhden hevospostauksen kirjoitin ja heti oli kritisoimassa, kuinka luulen olevani parempi muita, varsinkin sitten, kun palaan takaisin Suomeen. Ai, että pisti kiukuttamaan, saa nähdä minkälaisen kritisoinnin tähän postaukseen saan.. PS. äiti nää pyysi mua oikeen tulemaan tänne takaisin vaihdon jälkeen töihin XD

Oltiin tänään illalla Laceyn kanssa liikenteessä, kun sekin on saanut kortin jo ja käytiin ottamassa vihdoin uudet kynnet sekä käytiin syömässä aina niin herkullista sushia, olen rakastunut. Mutta ne taisi siellä kynsistudiossa tehdä jonkun mokan, kuten kuvasta huomaa niin lakka on lähtenyt tolla tavalla tyhmästä jo rikkoutumaan, eikä tuo ongelma ole vain yhdessä sormessa vaan monissa sormissa, jopa noissa koristeellisissa kynsissä, kyllä kyrsii tää asia. Pakko varmaan mennä huomenna takaisin valittamaan!

Huomen aamulla meille tulee kymmenen aikaa joku tarkasta jostain koirapaikasta katsomaan, että ollaanko me hoitaneet Lilyä (koira) hyvin, jotta saamme luvan ottaa uuden italiaanon. Ja sen jälkeen lähdemme Dallasiin aquariumiin (en keksinyt järkevää suomennosta...), mutta ehkä jopa harmittaa lähteä sinne, tai ei siis mun tietenkään ole sinne pakko lähteä, mutta meillä olisi tallilla jotkut juhlan tapaiset ja siellä olisi mun oman ikäisiäkin kavereita joihin voisin tutustua, mutta jotenkin tuntuisi tyhmältä jäädä kotiin tallilla olon takia, mutta sitten taas...

MITÄ MIELTÄ TE OLETTE? AQUARIUM VAI TALLIBILEET?