Mun elämä on yhtä hullunpyörää

Heippa!
Mun elämä on tällä hetkellä sellasta hullunpyörää, ettei tiedä miten mä mun maailman oikein järjestäisin, että se toimisi. Paljon olisi hommia ja joka paikkaan tarvitsisi keritä. Tällä hetkellä mun menoa hieman hidastaa se, että en periatteessa asu kotona öitä. Tulen aamulla kotiin ja sitten onkin piru irti. Tarvisi keritä heppailemaan ja, kun vasta korttia suoritan niin joudun aina etsimään lainaskoottereita muilta. Eihän sitä täältä suunnilta pahemmin muualle muuten päästä.. Autokoulu onneksi etenee aika hyvää vauhtia. Teoriakoekin on jo aivan ovella ja äidin kanssa ajaminen alkaa sujua kohtuu hyvin, muutamia pysähdyksiä lähdössä lukuunottamatta. Uima-altaan maalausprojektikin on vihdoin valmis, joten sen osalta helpottaa. Tosin eilen aloitettiin jo paljun hiominen ja eristeiden valmistus. Aitaakin olla vihdoin alettu rakentaa uudelle terasille. Itseäkin pitäisi vissiin hoitaa? Onneksi mun äiti on pitänyt hyvin siitä huolta. Hampaat on vihdoin tarkistettu ja etuhampaiden korjausoperaatio alkaa edistymään. Tänään pääsen myöskin hierojalle. Pitäisi taas pystyä istumaan syvälle hevosen satulaan ;) Voin vaan kiittää onneani, että tulin takaisin Suomeen näin juhannuksen paikkeilla, niin saa kolme päivää lomailla. Enkä aio stressata yhtään mistään! Mä tahdon pitää vaan hauskaa ystävien kanssa. Juhannuksen olopaikka on vielä hieman auki. Niin kylmää juhannusta on luvattu, ettei viitsi montaa tuntia ajaa, kun joka paikassa on kuitenkin kylmä.

Unirytmi on mulla edelleen hukassa. Olen yöt vieläkin hereillä, mikä taas kostautuu siinä, että pitää töihin mennä 5-7 välillä. Kovin mukavalta ei tunnu herätä kahden tunnin unien jälkeen. Voin kertoa, että olen kuin perseeseen ammuttu karhu. Varotan aina iltaisin, että ei kannata ärsyttää mua aamuisin tai olen kahta kauheampi :D Mun unirytmin helpottamista ei ainakaan auta se, että nukahdan usein sohvalle, kun kerkeää vaikka vartiksi istumana. Kirjaimellisesti nukahdan istuvalteen ja vielä hyvällä tuurilla silmät auki.. Siitä pystyykin päättelemään kuinka väsynyt olen päivisin. Jussila zombi ilmoittautuu tälle kesälle!

Ainiin teitä varmaan kiinnostaa miten Risto ja muut hevoskuulumiset? Risto on edelleen saikulla. Mun tietääkseni sen jalka oli ok hetken aikaa. Mutta nyt sen on mennyt huonompaan kuntoon. Omistajan ollessa kiireinen ei sitä olla kyllä edes yritetty liikuttaa tai juoksuttaa. Nauttikoon nyt laidunelämästä. Muita hevossuunnitelmia en uskalla vielä tänne paljastaa, kun en tiedä mitä mieltä he olisivat blogin ylläpitämisestä heidän hevosistaan. Joten sen takia en ala mitään banneria tai ulkoasukikkoja edes vääntelemään. Saatan laittaa jonkun vanhan bannerin ja vaihtaa tuon bannerin pois, missä on pelkästään Riston kuvia. Vaikka ei tässä tiedä mitä tälle blogille tuleekaan tapahtumaan. Kuitenkin kirjoitin koko vaihtovuoden niinsanottua lfestyle- blogia. Suomessa en kuitenkaan välttämättä haluaisi avata mun elämääni ihan niin paljoa.. Mulla on kuitekin niin paljon asioita, jotka ovat muuttuneet siitä ajasta, kun tähänkin blogiin muutaman lifestyle- postauksen kirjotin. Joten ne varmaan poistan täältä. Ne eivät kuulu mun elämääni enää. Ne eivät ole enää mua. Senpä takia ensitöikseni mun pitää muutella mun esittelysivua- sekään, kun ei enää kuulosta sellaiselta millaiseksi itseni nykyään luettelen.

Suomessa jälleen

Heippa!
Palauduin Suomeen takaisin maanantaina päiväsaikaan, mutta kotiin pääsin vasta illalla myöhään. Mun kotiin paluu on sujunut tosi hyvin. Alkuun meinasi hieman paniikki iskeä, kun vaikutti etten olisi sittenkään saanut töitä mistään kesäksi, edes kuukaudeksi. Kuitenkin sain eilen töitä ja tänään oli aamulla ensimmäinen työpäivä, joka onnistui normaaliin tapaan hyvin.

Autokin mulle haettiin edellispäivänä ja tänään sekin on menossa katsastukseen, jotta saataisiin apupolvin lailliseksi ja mulle autokoulu alotettua. Toivottavasti oppisin ajamaan nopeasti ja saisin kortin nopeasti. Ilman kulkuneuvoa. Varsinkin tallille sekä töihin on ihan hirmu vaikea päästä, kun joutuu aina joltain skootteria lainaamaan. Ei muuten tule ikävä sellaista vehjettä. Nuppi aivan täynnä kaksipyöräisiä jo nyt.

Multa löytyisi siltä meidän viikon kestävältä roadtripiltäkin varmaan yli pari sataa kuvaa, mutta ei mulla oikein ole aikaa niin muokata, niin saa nähdä tuleeko niitä ikinä tänne saakka.

BYE BYE TEXAS

viittä vaille jenkkiylioppilas

tästä linkistä  pääsee seuraaman Krum High Schoolin valmistautumista livenä. Kamera on tilaisuudessa aivan mun takanani joten siitä näkyy hyvin koko tapahtuma. Ja kyseinen linkki näkyy ympäri maailmaa :) Enjoy!

viittä vaille jenkkiylioppilas

Vastaukset

 Tähän tuli melkeinpä pelkästään heppakysymyksiä, mutta vastasinpa edes niihin nyt. Mun vanhemmathan lentää tänne huomenna ja me lähetään roadtripille perjantai-aamuna ja palataan illalla ennen mun valmistujaisia, joten saa nähdä jääkö tämä viimeiseksi postaukseksi täällä. Riippuen miten mulla on aikaa. Korvan takana mulla on kyllä, että tekisin videon mun kotilennosta.. Nyt niihin vastauksiin :) Enjoy.


Jos saisin nyt päättää, niin lähtisitkö vielä jenkkeihin vai valitsisitko jonkun toisen maan
- En, koska ennen tätä vuotta olin, että haluan ehdottomasti muuttaa Jenkkeihin aikuisena. Se mielipide on muuttunut aika rankalla kädellä. Toisaalta Australia tai Lontoo olis voinut olla vaihtoehtoina myös..

 Mikä on ollut parasta sun perheessäsi siellä
- Ne ei pompota, noeii. No se, että ne on ottanut mut osakseen niiden perhettä ja pitää mua kuin omana perheenjäsenenä. Tietysti noi lapset on parasta, kun ne alkaa luottamaan muhun.

 Haluaisitko vielä jäädä sinne tai ehkä palata sinne lukion jälkeen?
- En halua. Vierailulle voin kyllä tulla. Suomi on mun koti ;)

 Onko sulle siellä tullut mitään ajatuksia, mitä haluaisit opiskella
- Oliskin tullut. Olisin ikionnellinen jos olisin saanut mun tulevaisuudesta jotain selvää täällä ollessa. Onneksi on vielä lukiota pari vuotta niin on edes hieman lisää aikaa miettiä..

 Miten kuvailisit sun koulunkäyntiä siellä, onko se ollut helpompaa kuin täällä Suomessa?
-On helpompaa. Saan pelkkiä kiitettäviä. Valintatehtävistä on aika vaikea saada huonoa, jos edellä olevä näyttää lappua sun naaman edesssä. vitsivitsi. Ne on silti helppoja, paitsi historia

 Mitä teet ekaks, kun tuut Suomeen?
- Saunaan ehdottomasti, tosin haluun suomalaista kahvia ja maitoa heti Suomeen päästyäni! Sauna jälkeen varmaan riennän Idalle tai siis se rientää hakemaan mut :D



 aiotko jatkaa blogia palattuasi suomeen? millasena? 
- En tiiä vielä, mutta tätä blogia en ainakaan jatka. Jos jatkan niin jatkan mun vanhaani, uskoisin.

 aiotko jatkaa ratsastuskoululla ratsastamista (jos jatkat, niin millä) palattuasi suomeen vai onko jotain muuta kiikarissa?
- En jatka ratsastuskoulussa sitten enää. Mulle on nyt tarjottu kahta tosi samallaista diiliä, joita olenkin punninnut tässä koko päivän ja halkonut päätäni yrittäen miettiä mikä olisi paras ratkais, kun molemmat olisi tosi hyviä diilejä ja tulisin toimeen omistajankin kanssa. Molemmilla olisi vielä mahdollisuus valmentautua. Haluisin molemmat diilit.. Sekä myöskin yhtä projektia tarjottiin :) Katsotaan miten käy, kun Suomeen palattuani käyn koeratsastamassa molempia.

 parhaimmat ja huonoimmat muistot sieltä tähän mennessä ovat olleet....? 
- Mun vanha perhe. Se oli kamalaa aikaa, mutta opetti tosi paljon. Myöskin aivan normaali elämä on tuonut hyviä muoistoja. Mun ekat estekisatkin täällä oli hirmu kivat, kun tuotiin heti voitto kotiin. Vaikea valita.

 mitä jäät sieltä eniten kaipaamaan? saat mainita niin monta asiaa kuin itse vain haluat! 
- En usko, että jään mitään tiettyjä asioita kaipaamaan. Enemmänkin sitä elämää. Sitä mitä kaipaan Suomestakin tällä hetkellä!



 Oletko kehittynyt ratsastajana siellä amerikassa?
- Enkussa ruostunut, mutta olen oppinut vähän länkkärienkkua. Eli painetta, jalkoja sekä istuntaa.

 mitä muuta hevostelusta olet oppinut (kerro kaikki tarkasti)?
- No ylläolevat asiat. Hyviä estetehtäviä ja niiden tarkoituksia. Hevosen loimituksesta lisää, kun ulkona on 40 astetta ja yöllä se saattaa laskea. Ruokinnasta tälläisillä helteillä. Jalkojen hoidosta sekä maastakäsittelyä.

 tavat mitä siellä hevosen hoidossa tehdään erillailla?
- Varustus, ruokinta, loimitus, ulkoilutus, lastaus
 minkälaisia varusteita käytetään enkkutyylisessä?
- Kallista ja tylsän väristä

 kivoin ostos sieltä?
 - Mun ratsastuskypärä ja puhelin.

 kivoin ihminen jonka tunnet sieltä?
- Mun paras kaveri Breanna & Leah sekä mun valmentaja. Tietenkin sitten mun vanhemmat (host).

 kivoin hevonen jolla ridasit siellä?
- Hitsit,mikäköhän sen nimi on. No kuitenkin se sama heppa, jolla olin mun ekoissa kisoissa. Tosi kiva!
 oletko joutunut vaarallisiin tilanteisiin?
- Tarkottaaks tää nyt hevosten kanssa vai "siviilissä". Molemmissa kerran..

 minkalaisia vaatteita käytät koulussa, samanlaisia kun suomessa vai?
- En todellakaan käytä samallaisia kuin Suomessa. Suomessa panostaudun kouluun ja puen farkut ja laitan kivan paidan päälle. Täällä mulla on track-shortsit, tpaita ja tukka sotkussa ja vähän meikkivoidetta.. Mulla on taas vähän petraamista, kun menee taas Suomen kouluun :D

 Entä ridatessa, minkalainen muoti siellä on ?
- Ei täällä oo pahemmin muotia, muutakun, että beiget housut :)

kerrankin en oo matti myöhänen

Ainakaan ei vielä siltä vaikuta, sillä mä aloitin tänään pakkaamisen. Nyt olenkin siinä samassa pisteessä mitä olin tässä postauksessa kertoessani. Tosin voin sanoa, että nyt on suurempi työ pakata. Mun on siivottava huone jokaisesti nurkasta asti sekä haluan pestä tämän matonkin tai miksi tätä lattiaa nyt sitten ikinä kutsutaankaan! Mun siivoominen on kuitenkin aina niin hidasta, kun en jaksa kauhaa touhuta. Paitsi jos olen saanut siivouspuuskan. Nytkin melkein kolme tuntia siivousta takana ja vasta yksi koneellinen pyykkiä pesty ja yksi laatikko tyhjennetty ja järjestetty. Jos jatkan tätä mukaan niin en kerkeä tätä yhdeksässä päivässä siistiksi saamaan, en millään! Pitää kuitenkin pöydät ja sängyt ja kaikki siirtää ja tarkistaa ettei niiden takana/alla ole mitään. Etten vahingossakaan jätän heille mitään ylimmääräistä siivottavaa mun lähtiessä vanhempien mukaan roadtripille.

Siitä roadtripistä en ole tainutkaan tänne mainita. Tai en ole tänne varmaan mitään asioita ihan hetkeen mainita, heh olempas laiska bloggaaja.. Kuitenkin, mun vanhemmat tulee tänne siis ensi keskiviikkona. Siitä parin päivän kuluttua lähdetään kiertämään Texasia ja mä otan mun vikan viikon koulusta lomaa. Kierretään siinä viikon viikon verran eri kaupunkeja. Viides päivä kesäkuuta on tarkoitus palata takasin Krumiin, koska seuraavana päivänä mulla onkin valmistujaiset. Kävelen siis toisen vahtarin kanssa senioiren kanssa ja saadaan jotkut diplomin tapaiset. Oikeita diplomeitahan me ei koululta saada, kun tämä vuosihan ei meille mitään merkitse. Joudun siin käymään koko vuoden uudelleen Suomessa. Ilman, että saan hyväksiluettua yhtään kurssia. Noh paiskin vaan töitä niin eiköhän siitä neljässä vuodessa läpi päästä ;)

jottei ihan kuvattomaksi mene niin pistetäämpä Wespukasta yksi kuva joukkoon.Wes oli siis mun niinsanottu ylläpitohevoseni vanhalla perheellä.

Kuulumisista voisin vielä vähän tarinoida, jos saan jotain fiksua kirjoitettua. No ensinäkin hevoshommat on nyt jäissä täällä. Mä en vaan millään kerkeä sinne. Viimeksi olinkin ratsastamassa kaksi viikkoa sitten. Nyt en haluaisi ottaa asiasta mitään stressiä. Haluaisin vaan viettää kivat kaksi viikkoa mitä nyt on enää jäljellä. Toki mulla on tallilla monia kavereita, mutta ei niihin ole sellaista suhdetta syntynyt mitä näihin siivilikavereihin. Hevosille sanominen tulee olemaan vaikeaa, niinkuin se on mulle aina. Luon tunnesuhteita niin nopeasti eläimiin vaikka ihmisiin sen suhteen luominen saattaa kestää vuodenkin. Ihan helposti. Katsotaan nyt jos ainakin kerran tai kaksi kerkeisin ennen lähtöäni siellä käymään ja ratsastamaan kaikki tarpeelliset ennen lähtöäni ja vielä päivää ennen lähtöpäivää haluisin käydä hyppäämässä Chipin, että sen omistajan on helpompi alkaa sitä työstää, nyt kun se on innostunut hevosestaan taas.

Tarvis alkaa sitä ens vuoden kouluakin miettiä jo. Yritän suorittaa kesän aikana pari kurssiä mitkä on hylättyjä viime vuoden laiskuuden takia. Olen tutkaillut mun kurssitarjotinta, mutta en yhtään tiiä kannattaako heti alottaa vaikealla jaksolla vai jättää se johonkin puoli väliin.. Tosin ne helpot kurssit kannattais jättää sinne kolmosvuodelle niin on mulla tarpeeksi aikaa lukea ylppäreihin ja sitten saada kurssit pois alta, että pääsee töihin ennen seuraavaa koulua. Okeiokei, olen ehkä vähän edellä asioissa.. No mutta mun elämä on taas uutta ja virkeää, ukn täältä palaan. Se on taas sitä jännää aikaa, kun rakennetaan uutta elämää ja yritetään oppia pois vanhasta, amerikkalaisesta elämästä! Onkohan mulla tässä sitten enää mitään kerrottavaa? Mun paino on vähän liikkunut - ja + puolella, eli siinä asiassa ei ole iloisia uutisia. Tai onhan ne iloisia, ettei ainakaan lisää painoa ole tullut.. :D

Muistakaahan kysyä edelliseen postaukseen, jossa toivon teiltä vielä kysymyksiä blogin viimeiseen kysymyspostaukseen ;)

MITEN TEILLÄ ON KESÄ ALKANUT? 

blogin viimeinen kysymyspostaus!

24 päivään kunnes mut lentokone ampaisee kohti Suomea Dallasin lentokentälta. Joten nyt onkin hyvä aika laittaa viimeiset kysymyksyt vaihto-oppilaana olemista sun muista askarruttavista asioista. Kun määrä x kysymyksiä on tullut vastaan niihin jollain muodolla. Videolla tai teksinä, miltä silloin sitten tuntuukaan. Nyt antaa palaa ;)

Glen Rose part 2

Nyt sain vihdoinkin ladattua koostevideon meidän road tripistä youtubeen. Täältä löytyy parit kuvat reissulta!

linkki videoon

School project

 

Ainakin mun Facebook ja Twitter seuraavat tietääkin tästä meidän kouluprojektista jo. Eli ekana osana meillä oli se pari kk sitten oleva maha. Kannettiin "raskausmahaa" koulupäivän ajan. Mahan sisällä oli kahdet pallot kylkeen ja ne esittivät vauvan jalkoja. Alhaalla tekovatsaa oli hiekkaa sekä saman tapaiset pallot. Alhaalla olevat pallot olivat muistaakseni kädet. Hiekan tarkoitus oli painaa sun rakkoasi. Tuo hiekka oli varmaan pahin asia koko mahassa sillä joudut ravaamaan vessa joka tunnin välissä ja välillä vielä tunnillakin. Tällä hetkellä suoritan osaa kaksi projektista. Osassa kaksi saat RealCare-baby3 nuken viikonlopuksi. Kyseinen nukke on tehny niin, että se toimii samalla tavalla kuin oikea vauva. Tosin ainut, että se ei haise lapselle vaan nukelle.. Nukella (mehän ei periaatteessa saataisi kutsua tätä nukeksi edes kun joku kysyy) mahassa, selässä sekä pepussa sensorit, jotka antavat toiminnot. Myöskin mulla on kädessä nauha, jossa on kiinnitettynä sensori. Nuken itkiessä sun tulee viedä sun sensori lähelle nuken vatsan lähellä olevaa sensoria ja odottaa, että ne reakoi toisiinsa eli pitää pienen piippauksen. Piippauksen jälkeen voit aloittaa hoitotoimenpiteet, mitä sun ikinä pitääkin sillä hetkellä tehdä. Nukella on toimintona kolme erillaista; nälkä,vaipan vaihto, röyhtäisy tai nukuttaminen. Jos olet tehnyt oikein (esimerkiksi vaipan vaihdon jälkeen vauva pitää naurahdus- äänen) nukke hiljenee, mutta ne eivät mene mitenkään loogisessa järjestyksessä joten yleensä joudut kokeilemaan pariakin eri asiaa ennenkuin saa selvitettyä. Myöskin nuken niska on erittäin herkkä (mun mielestä turhan herkkä sillä lapsikaan ei itke noin helpolla, sillä jos se menee hiukankin liian taakse, alkaa nukke huutamaan. Tämän toiminnon olisi voinut tehdä vähän paremmaksi, sillä se alkaa huutamaan jos se on sängyllä ja nousee itse ylös ennen nukkea..  Loppujen lopuksi tämä on aika hauska projekti vaikka onkin raskas, kun joutuu heräämään öisin helposti neljä-viisi kertaa. Välillä kyllä häpeän kantaa tätä sillä monet ihmiset katsovat mua kuin hullua :D yleensä sanon ihmisille, jotka katsoo pitkään, että se on kouluprojekti  ettei luule mua ihan pipipääksi. 

Vielä loppuun HYVÄÄ ÄITIENPÄIVÄÄ KAIKILLE, varsinkin mun omalle äidille sekä mummuille. Viettäkää kiva päivä ❤️ Mä olen nyt matkalla etelä-dallasiin festareille, joten palaillaan sen merkeissä ensi viikolla :)

Enää hetki jäljellä

Mulla on enää tasan kuukausi jäljella tai periatteessa päivän alle kuukausi sillä eilen oli tasan kuukausi lähtopäivään, mutta tänään on kuitenkin 30 päivää, joten sen takia halusin tämän postauksen vasta tänään teille julkaista..

Kuinka moni teistä muistaa, kun vasta kirjoitin, kuinka olen lähdossä? Kuinka vasta kirjoitin, että kohta on lähtojen hetket käsillä. Vasta mä pakkasin mun tavaroita. Juurihan mä vasta panikoin kuinka olen varma, että jotain on unohtunut. Kuinka varmasti hukkaan itseni lentokentällä tai en edes pääse koneeseen? Lueskelin eilen mun vanhoja postauksia ja olin todella peloissani kielestä. Mä itseasiassa muistankin sen kuinka paljon mä panikoin sitä. Nyt on hassua miettiä kuinka pelkäsin, etten osaa kieltä. Vaikka mun kielioppia on varmasti ihan jostain, mutta nämä oikeasti ymmärtävät mä puhun.

Aika on mennyt niin nopeasti, että pelkään etten kerkeä kokemaan tätä vuotta tarpeeksi hyvin. Jos en kerkeä sisäistämään, että nyt on viimeiset hetket meneillään ja nyt on aika ottaa ilo irti kaikesta. Jos jään tähän pelkoon seisomaan ja aika valuu hukkaan? Mitä jos tajuan Suomessa, että hei mulla ei ole tota tai en kokenut tota. Mä olen kokenut kuitenkin niin paljon. Olen oppinut elämään täällä normaalia elämää. Olen rakentanut tänne uuden elämän. Pelkästään uuden elämän rakentamisessa opit paljon. Sä koit uusia asioita. Sä koet tunteita, joita et välttämättä olisi halunnut kokea, mutta ne kuuluu tähän vuoteen. Vaikka mullakin on ollut monia hetkiä, jotka on ollut aivan kamalia ja olen itkenyt ja hokenut kuinka haluan kotiin. Todellisuudessa olen todella onnellinen, että olen kokenut nämäkin hetket. Ne on ne mitkä opettavat tai kasvattavat sua eniten.
Nyt mua onkin alkanut pelottamaan Suomeen palaaminen. Olen enemmänkin kuin innoisani paluustani, mutta mulla on ne samat fiilikset kuin kuukausi ennen tänne lähtoä. Mua pelottaa, jos en saa rakennettua mun elämääni Suomeen takaisin. En halua kuitenkaan palata siihen mistä lähdin. Ei, ei se ollut mun elämää. Haluan jotain uutta elämääni. Entä onko mulla edelleen ne samat kaverit siellä Suomessa, jotka oli kun lähdin. Odottiko ne mua oikeasti? Jos niillä onkin uusia kavereita ja mä en enää mahdu siihen porukkaan. Vaikka olenkin osannut valikoinut suurimman osan henkiloistä, jotka eivät niin sanotusti enää tule kuulumaan mun piiriini, mutta silti

Tiedän, että mun elämä tulee olemana niin paljon tylsempää mitä täällä. Enää mulla ei ole sitä, että odotan kuumeisesti jonnekin päin lähtoä. Vai odotanko? Ehkä mä alankin arvostaa sitä, että pääsen asettumaan aloitteni. Suorittamaan lukioni loppuun, aloittaamaan uuden koulun ja muuttaa omillaan. Vai pitäisiko mun lähteä taas ulkomaille, jotta on taas jotain mitä odottaa? Odottaminen tuo mulle sitä jotain fiilistä. Jotain sellaista, mitä on vaikea pukea sanoiksi. Jännitän aina sitä lähtoä jonnekin. Se tuo pirteyttä elämään.

Kuitenkin loppujen lopuksi rakastan asua Suomessa enkä halua sieltä enää poistua näin pitkäksi aikaa. Vaikka melkein jopa tiedän, että mulle tulee jenkkikoti-ikävä. Ainakin jossain vaiheessa ensi vuotta. Ei ehkä heti kesällä sillä tiedän olevan todella kiireinen koko kesän.

Kuitenkin ollaan erittäin iloisin mielin Suomeen paluusta, enkä kadu tänne tuloa, en sitten yhtään! Sen voin vaan sanoa kaikille vaihtareille, että tämä vuosi tulee olemaan vaikeaa, mutta kaikki on sen arvoista. Ikinä ei kannata luovuttaa vaikka kuinka tuntuisi, että koulu olisi vaikeaa tai jotain muuta vastaavaa. Jos multa kysytään niin kaikilla pitäisi olla mahdollisuus päästä vaihto-oppilaaksi. Se mikä ei tapa, vahvistaa ;)

Viettäkäähän kiva, mutta rauhallinen viikonloppu!

vähän kuulumisia taas

Multa löytyy tolla otsikolla varmaan kymmeniä postauksia jo tältä vuodelta, mutta olen niin huono niiden kanssa. Eikä silti postaan niin harvoin, että aina on vaan kuulumisia kerrottavana. No kuitenkin olen nyt yrittänyt ladata teille videota meidän viikonloppureissuta, josta kuvasin koosteen, mutta en saa sitä ladattua youtubeen. Olen yrittänyt sunnuntaista asti eikä se anna mun sitä ladata. Tää kone alkaakin olla jo siinä kkunnossa, että en yhtään ihmettele. Nytkään en tiedä mitä kirjoitan. kun kaikki tulee niin perässä.. Kuitenkin laitan reissulta alle kuvia nyt ainakin.

Muuten yleisesti mulle kuuluu tosi hyvää ja arki rullaa hyvin ja heppailemassakin käyn edelleen, tosin enää vain kaksi kertaa viikossa. Ainut, että tänään sain oikean kunnon romahduksen koulussa. Kuulin Suomesta päin huonoja uutisia ja ne, jotka asiasta tietää niin tietää kuinka läheinen asia oli mulle ja varsinkin, kun olen tosi herkkä tälläisille asioille. Oli silti kiva huomata, kuinka moni kysyi, että mikä mulla on ja voiko jotenkin auttaa. Opettajatkin jopa kysyivät, eikä ingnoorannut mitä he yleensä tekevät oppilaille. Kotona olinkin jo aika ok, kun ei ollut enää aikaa miettiä vaan sai miettiä kivempia asioita. No yli mennään ja eikä jäädä mäelle seisomaan. Huomenna mulla onkin STAAR - koe (älkää kysykö mikä se on, kun mäkään en tiedä. Tiedän vaan, että mun pitää se tehdä, mutta mun ei tarvii sitä läpäistä, kun en saa credittiä täältä.), siellä vierähtääkin ekat neljä tuntia. Sen jälkeen pitäisi jatkaa normaalilla aikataululla koulu loppuun. Koulun jälkeen pääsenkin vihdoin uusimaan sormien ja varpaiden kynnet, kun ovat päässeet niin huonoon kuntoon, hyihyi.. Nyt kuitenkin painun pehkuihin ennen, kuin criminals mindit loppuu, että kerkeän unta saamaan. Kuulemisiin taas! :)

Sneak peak

Prom vietetty onnistuneesti ja nyt odotellaankin kuvia, että saan oikean postauksen teille julkaistua. Tässä puhelimella otettua ensimakua.

Ainiin ja tulkaahan kyselemaan multa askissa! 

Hyvää Pääsiäistä!

Hyvää pääsiäistä nyt kaikille! Miten teillä on mennyt pääsiäisloma? Me jouduttiin olemaan koulussa vielä perjantaina lumipäivien takia. Todella turha päivä se kyllä. Eihän me ees tehty mitään.
Puolet senioreista lintasasikin koko päivän, joten puolet tunneista olin melkein yksi tunnilla. Kävin myös kuuntelemassa auditoriassa ensi vuoden opinnoista (jotka ei nyt mulle mitenkään kuulu). Sinne jouduin menemään kahteen kertaan ja toisella kerralla se alko käymään jo todella tylsäksi. Melkein jopa nukhataa sinne takariviin..

Launtaina mentiin aamulla Miguelitoon syömään, joka on siis meksikolainen ravintola. Ravintola sijaitsee ihan meidän talon lähellämme, ihan tien toisella puolella. Suunnattiin sinne siis jo 11 aikaa aamulla, jotta kerittäisiin munajahtiin!  Eka munajahti valitettavasti missattin, mutta sen aikaa kierreltiin katsomassa muita alueita. Oltiin siis kirkkomme luona, joka on niinsanottu cowboy- kirkko. Kirkolla oli paljon eläimiä tuotuina. Oli poniratsastusta, sai katsella värjättyjä kanoja, vuohia ja vielä lisäksi juna-ajelua. Tosin junaveturi oli korvattu ruohonleikkurilla, mutta ilmeisesti meni ihan täydestä, että se olisi ollut juna! Eläinten lisäksi oli vielä pomppulinnaa ja munan kuljettamista ja tietysti munajahti. Munajahti oli toteutettu juuri käännetyllä pellolla, jossa sai kyllä jalat töitä! Kirkolta lähdettyä siinä kahden aikaa sunnattiin mun hostäidin äidin luokse syömään illallista ja juoruamaan perus "sukulais"juttuja. Siellä vierähtikin sitten tovi ja palauduimme kotiin vasta kahdeksan jälkeen. Itse suuntasinkin suihkun jälkeen melkeinpä heti nukkumaan. Raskas, mutta hauska päivä oli takana. Raskaan päivän johdosta tämä päivä onkin mennyt aika laiskasta ja pysyykin laiskana ennenkuin suku kertyy taas tänne meidän luoksemme pääsiäisillalliselle!

Yllä näkyykin koko päivän kuvasaldo, kun kamera ei jälleen halunnut ottaa niitä kuvia. Taitaa mulla olla kameran vaihdos edessä Suomeen palattua. Tai siis se tulee varmaan hommattua sitten vasta, kun mun kone saadaan kuntoon. Vaikka olenkin vähän salaa katsellut keltaisen pörssin sivuilta käytettyjä kameroita. Kiinnostukseni onkin herännyt kahta kameraa kohti. Molemmat olivat vielä alle 300€. Peukut pystyyn, että tulisia posiitiiviä vastauksia työpaikoilta, että sellaisen saisin sponssattua. Vähintäänkin uusi objektiivi hankinta on edessä lyhyen ollessa poissa käytöstä..

Nyt painunkin takaisin ulos auringon alle ottamaan pienet tirsat ennenkuin pitää alkaa sutimaan meikkiä naamalle taas. Ensi kertaan! ☻

To do list 2k14

- työpaikka! Oon nyt hakenut joka ikiseen putikkiin minkä olen vain keksinyt, mutta montaa on haitannut se, että tulen niin "myöhään" vasta Suomeen..
- autokortti! Autokortin suoristusta olenkin jo aloittanut teoriatehtävillä. Toivottavasti heinäkuun alussa mulla on jo lupa ajaa :)
- vuokra-/puolylläpitoheppa. Mua ei oikein ratsatuskoulu kiinnostaisi enää ja kaiken järjen mukaan nykyään ratsastuskoulu tulee jo kalliimmaksikin.
 - Päästä takaisin kunnolla hevosmaailman, kuten kisoihin. Tämä toivottavasti onnistuisi hevosen löydyttyä.
- Maastoesteille! En ole hypännyt kunnon maastoesteitä sitten hetkeen. (ellei näitä meidän maastareita täällä lasketa). Hinku ois kova :)
- Viettää unettomia öitä ja vaan ajella ympäriinsä kaverien kanssa!
- Noh, bilettää tietenkin ;)
- Toimia kuskina mahdollisimman paljon (haluun rahaa)
- Viettää aikaa ystävien kanssa (niiden oikeiden siis. Vaihto-oppilaana olen tajunnut ketkä ovat mun oikeita ystäviä ja ketkä ei. Yksi asia lisää miks suosittelen vaihtoon lähtöä, saat tietää ketkä ovat oikeasti ystäviäsi)
- Festareille! Mua kiinnostaisi weekendit,blockit ja himosjuhannus, mutta pahoin pelkään, että kaikki jäävät välistä..
- Vierailla Ruotsissa  monen monta kertaa

- Tiputtaa viimeisetkin vaihtarikilot sekä muutkin ylimmääräset

- Hommata uusi tietokone (tämä tietsikka on ihan pyllystä)

- ja viimeiseksi vielä, oppia lännenratsastusta paremmin! 

Denton county festival day !

 Tänään aamulla me lähdettiin perinteisille festareille. Ensimmäisenä suunnattiin enemmänkin historiasta kertovalle alueelle, jossa vaan kierrettiin äkkiä. Käytiin ton osaston jälkeen syömässä yhdessä BQ ravintolassa, josta tuo mun ruokakuva onkin otettu. En ole tossa ravintolassa ennen käynytkään vaikka paljon vietänkin aikaa downtownissa. Kyseinen paikka kyllä onkin vähän hankalan paikan takana, joten en oikeastaan edes ihmettele. Kuitenkin syötyämme suuntasimmen toiselle festarialueelle ihan parin minuutin päähän. Tosin hyvinkin jenkkiläiseen tyyliin, mentiin autolla sinne. Se oli tosi pieni alue, mutta siellä oli myös sisäalue. Tällä alueella oli enemmänkin aiheena luonto. Siellä olikin ilmaisjakeluna vesipulloja, joka näkyykin toiseksi viimeisessä kuvassa. Otin noita vaikka kuinka monta tänne meille kotiin. Kyisenen pullovesi maistui ihan suomalaiselle vedelle ♥ Siellä me istuskeltiin maassa katsomassa, kun hostsiskot ja hostserkut paineli menemään pomppulinnassa! ps. yritin kuvata tänään aamulla ennen lähtöä ostosvideon, mutta jälleen se jää julkaisematta mun hampaiden takia.. Kyllä mä vielä jossain vaiheessa saan teille sen ulos :)

ONKO TEILLÄ JOTAIN POSTAUSTOIVEITA?

Suomi VS. Usa - Mitä tapoja on jäänyt päälle

Niinkuin otsikosta pystyykin päätellä niin luettelen teille hieman tapoja mitkä olen huomannut, että ovat jääneet mulle. Tämä on samalla jäljellä enää 2kk- postaus. Aloitetaanpa!

Varmaan monetkin muistaa, kun nuorena meillä oli aina avaimissa kaulanauha? Mä ainakin muistan. Pahimpina teinivuosinani en olisi varmaan sellaista koskaan enää kantanut. Toisin on nyt. Mun avaimissa killuu blingbling - kaulanauha. Ilman kaulanauhaa en voi enää olla edes! Se vaan helpottaa ihan hirveästi avainten löytämistä laukusta. Paljon helpompi myös jos et ota laukkua mukaan vaan pelkän lompakon, puhelimen ja avaimet. Ei enää hukkaan meneviä avaimia!!

Aivan ihanat vesimukit. Tai pulloksi niitä vois varmaan ennemminkin kutsua. Pullomukisyysteemi, jossa on pilli, mutta sen saa suljettua niin, että saat sen laitettua laukkuun. Ilman, että koko laukku on märkä! 

Instagram kuviin lyriikat. Mä en edes huomannut, että olen alkanut tätä tehdä ennenkuin mun kaveri siitä sanoi. Ennen vaikein osuus oli saada hyvä kuva. Nyt me etsitään kavereiden kanssa jopa monta tuntia sopivia lyriikoita kuville. Tietenkin emojeita käyttäen!

Mukana aina desinfiointipullo. Joka paikassa myydän ihanan söpöjä pikkupulloja. Mulla roikkuu yksi avaimissa ja yksi laukun pohjalla. Vaikka mä en ole mikään yökpöpöjäpakkodesinfioida- tyyppi niin silti laitan sitä käsiini aina vessasta tultuani ja koulusta tultuani.

Käsirasvat on mun elämä. Ainakin mun kädet ja jalat alkavat tuntumana pehmeiltä, kun rasvaan niitä helpostikin kolme kertaa päivässä. Antavat ihanan tuoksun ja iho tuntuu sileän pehmeältä. Tietty plussana, että rasvauksen jälkeen näytät ruskettuneemmalta ;)

Koulun säännöissähän on, että shortsit on tultava sormenpäiden alapuolelle. Urheilushortsit rokkaa! Ne tulee tarpeeksi alas ja on mukavat. Eikä edes näytä niin kauheilta jalassa mitä alkuun luulin. Mä oikeasti kauhustelin alkuun, että kuinka joku voi sellaisia käyttää. Ja kuka niitä nyt sitten melkein joka päivä käyttää, hups..

Lenkkarit ja karvatossut. Lisää asiota, joista sanoin ei ikinä. Nyt ne näyttää jopa aiak tyylikkäitä joiden outfittien kanssa. Tai sitten musta on tullut täysin tyylitön. O-ou. No ainakin hitsin mukavat, ja se on tärkeintä!!

Vain kansioita koulussa. Kukaan ei käytä vihkoa täällä, ei kukaan. Meillä on onneksi lokerot niin ei joudu kantamaan painavaa kansioita koko päivää. Kouluvarustukseen kuuluu siis käsilaukku ja kansio. Me näytetään ihan bisnesnaisilta täällä!

Miksi ihmeessä puhua päin naamaa, kun sulla on twitter. Kyllä kaikki draama täällä tapahtuu twitterin kautta. Twitterissä sä vihjaat sille ihmiselle sun tweetillä asioita. Sitten, kun se ihminen tajuaa, että sitää puhutaa niin on sota valmis. Hyvät naiset ja herrat, twitter on julistettu sotaan. Okei, mäkin olen sortunut pahasti twitteriin. Sanoisin sen olevan aika huono juttu, kun Suomessa ei olla vielä ylletty twitterin tasolle. Hauskaa mulle tässä on, että ne suomalaiset, jotka on mua alkanut seuraamaan olen estänyt. Mä kirjoitan twitteriin englanniksi kaikki ja en ole valmis siihen, että suomalaiset näkevät mun englantia.. :D

ONKO JOLLAIN MUULLA TÄLLÄISIÄ TAPOJA?

Elämäni pelottavin päivä [tornado]

En eläessäni uskonut , että joudun kokemaan niinkin kauhean asian kuin tornadon..  Me oltiin Breannan kanssa shoppailemassa kun hälytykset menee päälle ja meille huudetaan, että aletaan evakuoimaan ihmisiä turvaan pois ikkunoiden ja ovien luota. Lapset ja nuoret saivat etulyönti aseman turvallisuudessa. Meidät neuvottiin istumaan lavuaarin alle sanottiin suojattava pää erittäin hyvin tornado voi olla pahempi mitä näyttää.  Noin tunnin tai kahden päästä päästiin pois sieltä, mutta sanottiin, että ei kannata lähteä vielä ajamaan kotiin. About tunnin kuluttua lähdettiin ajamaan kotiin ja noin puolessa välissä alkoi järkyttävä salamointi ja rakeiden sato. Kuitenkin ehjinä päästiin kuin päästiin kotiin. Nyt voin olla vaan niin kiitollinen, että Suomessa näitä ei ole.

ole!!

Laiska köriläs

No huh, kun mun postaustahti on hidastunut. Jossain vaiheessa postasin joka päivä. Nyt postaan kerran viikossa. Meillä on ollut vaan niin kivat ilmat etten ole halunnut olla sisällä. Kotona olen muutenkin käynyt vain kääntymässä. Illalla olen vain palannut kotiin nukkumaan. Anyway mulle saapui tänään paketti Suomesta mun toisilta kummeilta, jossa oli mukana suomalaista karkkia ♥ Äh siis mitä mä mahdan taas selittää, eihän mulla oo ees asiaa muutakun et Chip oli todella idiootti tänään. Tultiin sarjaa, jossa on neljän laukan väli. Ekalle se oli tulossa tosi hyvin ja oli under control, mut sit jotain tapahtu. Muistaakseni se vain pomppasi ylös ilmaan ja ampasi ekalle pystylle ja eihän mulla sitten enään mitään kontrollia ollu ja se veteli tokan oksapystyn rytästen läpi. Siinä rytäkässä lensin satulasta sen pepun päälle ja en tiiä miten sain itseni satulaan, koska oikesti en edes istunut satulassa aluksi. Siinä se veteli komeita riemupukkeja kun mä yritin epätoivosesti sitä kiskoa käyntiin ja sainkin sen aitaan vasten pysäytettyä. Alkuun ei tuntunut missään kipua, kun varmaan pelästyin sen verran. Kuitenkin kipu alaselkään tuli heti kun pysäytin hevosen ja Shannon sanoi, että mun on tultava alas, että Sidney hyppää sillä nyt. Meillä oli onneksi joku terveydenhoitaja paikalla joka osasi mua auttaa, etten joudu hyperventilaation (ties miten toikin kuuluis sanoa). Ne, jotka mut tuntee niin tietää, kun joudun joko shokkiin ja kiputilaan alan henkittämään tosi nopeasti ja saatan pyörtyä. Otan siis liian vähän ilmaa ja puhallan liikaa ulos :D

mua odotetaan jo Suomeen, hih! ♥ 

Jotta postaus olisi vielä sekavampi niin jatketaan hullunkurisella tavalla hieman infoten asioista. Tänäänhän on aprillinpäivä ja vaikka kuinka monilla on postausta kuinka ne on huijannut kaikki. Mäkin olen tullut niin monta kertaa huijatuksi ettei tosikaan. Joka kerta menin vielä yhtä helposti huijaukseen.. Ja sitten tenniskausihan on ohi ensi viikolla ja perjantaina mulla piti olla mun vika turnaus, mutta nyt mun fysikaalisilla papereissa on jotain häikkää koulun puolella niin en pääse sinne turnaukseen. No ainakin jotain hyvää, niin toivottavasti ensi viikolla alan pääsemään koulusta jo 14:15!! Sitten olikohan tässä muuta? Ei kai, muutakun mun sali-into on edelleen ihan huipussa ja mua kiellettiin menemästä salille tänään ja huomenna. 

ONKO PAREMPI KIRJOITTAA VAIN SILLON, KUN ON OIKEASTI ASIAA, VAI ONKO TÄLLÄISET SEKAPOSTAUKSETKIN HYVIÄ?

kuulumisia jälleen

Mun pitäis olla nyt nukkumassa, mutta mulla ei ole muuten aikaa tänne päivittää kuin myöhään illalla (myöhään ja myöhään, kello on nyt 22:13). Mä en oo ihan varma mistä päivästä mun pitäis aloittaa. Muistini mukaan olen ainakin perjantaista teille kertonut jo. Lauantaista mulla ei ole mitään käryä, että mitä tein. Luultavasti katsoin läpi netflixiä ja tein autokoulu tehtäviä netissä. Salilta oli siis lepopäivä launtaina niin siksi oli oikeen laiskottelu päivä. Mitäköhän tein sunnuntaina? Ainiin lauantaina oltiin siis Breannan kanssa lapsenvahtina yön yli sen pikku veljelle. Katsottiin läpi yön Frozenia ja Grey's Anatomiaa, kun yritettiin pysyä hereille siihen saakka, että vahdittavat nukahtaa. Me ei kyllä tosin pysytty niin kauaa hereillä ja mentiinkin nukkumaan joskus kahden aikaa. Mä olin kyllä torkahdellut viimeisen tunnin verran viiden minuutin välein. Breanna tökki mua aina vähän väliä ja siksi mulla onkin mustelma reidessä, hah! Sunnuntai menikin aikalailla "nukkuessa". Vahdittavat tulivat herättämään meidän jo ennen yhtätoista. Onko musta tullut jo vanha, vai miksi tarvitsen nykyään niin paljon unta ?! Sunnuntaina, kun menin kotiin siinä kolmen aikaa niin nukuinkin sitten aina seitsemään asti ennenkuin oli aika syödä ja lähteä salille ja sitten pitikin mennä taas nukkumaan :D

Maanantaina olikin tyypillinen kiukkuenteemitään- maanantai. Breanna haki mut tennistreeneistä, jotka oli törkeen rankat (voitte vaan kuvitella, kun poltin puolessatoista tunnissa melkein 500kcal). Treenien jälkeen meidän oli tarkotus mennä ottamaan aurinkoa, mutta todettiin, että ollaan molemmat sen verran palaneita just nyt, että parempi jättää väliin. Suunnattiin siis kaupungille tekemään pikku ostoksia. Mulle ei lähtenyt mukaan kuin legginsit ja yksi paita tiistain "raskausmaha"-päivälle. Maanantaina sainkin ihanan yllätyksen. Sain paketin Suomesta ♥ Ihan hirveän monelta olin saanut shoppailurahaa tänne, jota todellakin tarvitaan ;) Kiitokset siis mummulle,Hannelelle ja Salosille. Pikkupaketin sain vielä äitiltä ja isiltä, jossa oli guess:in korvakorut! Ihanat kortitkin sai mun hymyn nousemaan ja ehkäpä muutamat kyyneleetkin vieremään. KIITOS ♥ 

Tänään sain kyllä kunnollisen jalkatreenin. Eka koulussa oli mun vuoro pitää tekomahaa koko päivän. Voin muuten sanoa, että kyllä sattui. Tiedämpähän, että en ihan heti lapsia halua, haha :D okei, en olisi niitä kyllä ihan heti hommannutkaan. Jos nyt odotan vielä ainakin sen viisi-kymmenen vuotta..  Koulupäivän jälkeen yritin epätoivoisesti saada jotain aikaan mun enkun esseestä varten joka pitäisi olla ylihuomenna valmis ja pitäisi olla 300sanaa. En kyllä tiiä miten onnistun saamaan sen valmiiksi.. Sitten pitäisi vielä tehdä powerpoint esitys siitä esseestä, ja se pitäisi olla perjantaihin mennessä valmis... Kuitenkin noi sain siinä vähän yli seitsemän tehtyä. Breanna tulikin siitä pian hakemaan mua salille. Tänään oli vuorossa jalkapäivä ja voin sanoa, että oli aivan törkee treeni! Mun oli oikeen pakko ottaa kuva mun sykemittarista salin jälkeen, jotta mulla on todiste, että mä oikeesti teen siellä jotain!

Nyt näihin tunnelmiin ja kuviin. Hyvää yötä!